Sivut

tiistai 12. tammikuuta 2016

Hei, älä juokse, ettet vaan kaadu!



Hei, älä juokse, ettet vaan kaadu!


Ekalle luokalle tulee lapsia, jotka eivät osaa juosta” raportoitiin medioissa joulun alla. Yleisesti on tiedossa, että fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä nykylasten keskuudessa, ja että erityisesti murrosiässä sen päivittäinen määrä vähenee dramaattisesti, mutta miten myös motoriset taidot ovat päässeet näin heikolle tasolle?

Tutkimukset leikki-ikäisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta selittänevät ainakin osan tästä. Jokin aika sitten julkaistun väitöstutkimuksen (Anne Soini 2015) mukaan 3-vuotiaista lapsista vain harva liikkuu reippaasti kaksi tuntia päivittäin (vrt.varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset) ja päiväkotipäivästä vain noin kaksi prosenttia kuluu teholtaan vähintään kohtuullisesti kuormittavan leikin merkeissä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin pienten lasten fyysistä aktiivisuutta kartoittavista tutkimuksista.

Motoristen taitojen kehittymiseen tarvitaan riittävästi monipuolista liikuntaa, ei siis ihme, etteivät leikki-ikäisten lasten motoriset taidot kehity riittävästi ja jopa juokseminen saattaa tuntua hankalalta.  Leikki-ikä on tärkeää aikaa sellaisten motoristen taitojen kehittymiselle, mitä lapsi tarvitsee ollakseen liikunnallisesti aktiivinen.  Tutkimusten mukaan motoristen taitojen taso varhaislapsuudessa ennustaa fyysistä aktiivisuutta myös myöhemmällä iällä. Lisäksi niiden lasten kohdalla, joiden motoriset taidot ovat heikot, korostuu monipuolisen liikunnan edistämisen merkitys entistä enemmän, sillä riittävän ajoissa aloitetuista tukitoimista on tutkimusten mukaan hyötyä. Tilanne on siis kuin ”munan ja kanan” kanssa; jolleivät lapset ole riittävästi liikkeessä, eivät motoriset taidotkaan voi kehittyä, ja toisaalta heikot motoriset taidot ovat syynä sille, etteivät lapset ole liikunnallisesti aktiivisia.

Summa summarum- monipuolinen liikkuminen on hyväksi kaikille lapsille, ei pelkästään motoristen taitojen, vaan myös kokonaisvaltaisen terveyden ja myöhemmän liikunta-aktiivisuuden vuoksi. Lasten liikunnallisuutta tulisikin tukea jo ihan varhaislapsuudesta lähtien, kuten on todettu myös aiemmassa blogissamme. Katseet voidaan siis kääntää lasten vanhempiin, heidän vastuullaan on riittävien motoristen taitojen ja liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan mahdollistaminen lapselle. Vanhempien tulisi tukea ja kannustaa lasten liikunnallisuutta (”saa juosta!”), liikkua yhdessä heidän kanssaan, toimia roolimalleina sekä tarjota lapselle mahdollisuuksia liikkua riittävän monipuolisesti. Myös lastenneuvolat, perheiden terveellisten elintapojen edistäjinä, ovat keskeisessä asemassa. Perheen yksilölliset tarpeet huomioivan terveysohjauksen avulla lastenneuvolat voivat tukea vanhempien motivaatiota ja vastuunottoa lapsen liikunnan edistämisestä. Myös päivähoidon toimintaa voidaan uudelleentarkastella; toiminnallisia leikkejä lisäämällä, monipuolisia liikuntavälineitä tarjoamalla ja passiivisia hetkiä minimoimalla voidaan saavuttaa lisää liikettä lapsen hoitopäivään. 


Näiden toimien avulla seuraava ensimmäiselle luokalle siirtyvä lapsilauma osaa juosta!



Kirjoittajan tiedot:
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
ankorh@utu.fi


Kirjoitus perustuu lähteisiin:

Bryant ES1, James RS, Birch SL, Duncan M. 2014. Prediction of habitual physical activity level and weight status from fundamental movement skill level. J Sports Sci. 32(19),1775-82.

Fisher A, Reilly JJ, Kelly LA et al. 2005. Fundamental movement skills and habitual physical activity in young children. Med Sci Sports Exerc. 37, 684–688.

NASPE 2009. National Association for Sport and Physical Education. Active Start: A Statement of Physical Activity Guidelines for Children Birth to Age 5, 2nd Edition. Reston, VA
 
Payne, G., D. Isaacs. 2012 Human Motor Development: A Lifespan Approach. 8 rd edition. 

Soini A. 2015. Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old preschool children. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

STM 2013 Muutosta liikkeellä! Valtakunnallinen yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3412-2 26.10.2015

Tengaland PA. 2007. Empowerment: A goal or a means for health promotion? Medicine, Health Care and Philosophy 10, 197–207.

Williams HG, Pfeiffer KA, O’Neill JR, Dowda M, McIver KL, William H. Brown WH, Pate RR. 2008. Motor skill performance and physical activity in preschool children. Obesity (Silver Spring) 16,1421–26.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.