Hei, älä juokse, ettet vaan kaadu!
”Ekalle
luokalle tulee lapsia, jotka eivät osaa juosta” raportoitiin medioissa
joulun alla. Yleisesti on tiedossa, että fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä
nykylasten keskuudessa, ja että erityisesti murrosiässä sen päivittäinen määrä
vähenee dramaattisesti,
mutta miten myös motoriset taidot ovat
päässeet näin heikolle tasolle?
Tutkimukset leikki-ikäisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta
selittänevät ainakin osan tästä. Jokin aika sitten julkaistun väitöstutkimuksen
(Anne Soini 2015) mukaan 3-vuotiaista lapsista vain harva liikkuu reippaasti
kaksi tuntia päivittäin (vrt.varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset)
ja päiväkotipäivästä vain noin kaksi prosenttia kuluu teholtaan vähintään
kohtuullisesti kuormittavan leikin merkeissä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu
muistakin pienten lasten fyysistä aktiivisuutta kartoittavista tutkimuksista.
Motoristen taitojen kehittymiseen tarvitaan
riittävästi monipuolista liikuntaa, ei
siis ihme, etteivät leikki-ikäisten lasten motoriset taidot kehity riittävästi
ja jopa juokseminen saattaa tuntua hankalalta.
Leikki-ikä on tärkeää aikaa sellaisten motoristen taitojen
kehittymiselle, mitä lapsi tarvitsee ollakseen liikunnallisesti aktiivinen. Tutkimusten mukaan motoristen taitojen taso varhaislapsuudessa
ennustaa fyysistä aktiivisuutta myös myöhemmällä iällä. Lisäksi niiden lasten
kohdalla, joiden motoriset taidot ovat heikot, korostuu monipuolisen liikunnan
edistämisen merkitys entistä enemmän, sillä riittävän ajoissa aloitetuista
tukitoimista on tutkimusten mukaan hyötyä. Tilanne on siis kuin ”munan ja
kanan” kanssa; jolleivät lapset ole riittävästi liikkeessä, eivät motoriset
taidotkaan voi kehittyä, ja toisaalta heikot motoriset taidot ovat syynä sille,
etteivät lapset ole liikunnallisesti aktiivisia.
Summa summarum- monipuolinen liikkuminen on
hyväksi kaikille lapsille, ei pelkästään motoristen taitojen, vaan myös
kokonaisvaltaisen terveyden ja myöhemmän liikunta-aktiivisuuden vuoksi. Lasten
liikunnallisuutta tulisikin tukea jo ihan varhaislapsuudesta lähtien, kuten on
todettu myös aiemmassa blogissamme.
Katseet voidaan siis kääntää lasten vanhempiin, heidän vastuullaan on riittävien
motoristen taitojen ja liikunnallisesti aktiivisen
elämäntavan mahdollistaminen lapselle. Vanhempien tulisi tukea ja kannustaa
lasten liikunnallisuutta (”saa juosta!”),
liikkua yhdessä heidän kanssaan, toimia roolimalleina sekä tarjota lapselle
mahdollisuuksia liikkua riittävän monipuolisesti. Myös lastenneuvolat, perheiden terveellisten elintapojen
edistäjinä, ovat keskeisessä asemassa. Perheen yksilölliset
tarpeet huomioivan terveysohjauksen avulla lastenneuvolat voivat tukea
vanhempien motivaatiota ja vastuunottoa lapsen
liikunnan edistämisestä. Myös päivähoidon toimintaa voidaan uudelleentarkastella; toiminnallisia
leikkejä lisäämällä, monipuolisia liikuntavälineitä tarjoamalla ja passiivisia
hetkiä minimoimalla voidaan saavuttaa lisää liikettä lapsen hoitopäivään.
Näiden
toimien avulla seuraava ensimmäiselle luokalle siirtyvä lapsilauma osaa juosta!
Kirjoittajan tiedot:
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
ankorh@utu.fi
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
ankorh@utu.fi
Kirjoitus perustuu lähteisiin:
Bryant ES1,
James RS, Birch SL, Duncan M. 2014. Prediction of habitual physical activity
level and weight status from fundamental movement skill level. J Sports Sci.
32(19),1775-82.
Fisher A, Reilly
JJ, Kelly LA et al. 2005. Fundamental movement skills and habitual physical
activity in young children. Med Sci Sports Exerc. 37, 684–688.
NASPE 2009.
National Association for Sport and Physical Education. Active Start: A
Statement of Physical Activity Guidelines for Children Birth to Age 5, 2nd Edition.
Reston, VA
Payne, G., D.
Isaacs. 2012 Human Motor Development: A Lifespan Approach. 8 rd edition.
Soini A. 2015.
Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old preschool
children. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
STM 2013
Muutosta liikkeellä! Valtakunnallinen yhteiset linjaukset terveyttä ja
hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3412-2 26.10.2015
Tengaland PA. 2007. Empowerment: A goal or a means for health promotion? Medicine, Health Care and Philosophy 10, 197–207.
Tengaland PA. 2007. Empowerment: A goal or a means for health promotion? Medicine, Health Care and Philosophy 10, 197–207.
Williams HG,
Pfeiffer KA, O’Neill JR, Dowda M, McIver KL, William H. Brown WH, Pate RR. 2008.
Motor skill performance and physical activity in preschool children. Obesity
(Silver Spring) 16,1421–26.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.