tiistai 9. helmikuuta 2016

Sähköinen hyvinvointikertomus - kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi



Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä

Tämä Kuntalaissa (410/2015) säädetty tehtävä ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä kunnat painivat tänä päivänä monenlaisten haasteiden, kuten väestön ikärakenteen muutoksen, terveys- ja hyvinvointierojen kasvun ja jatkuvien säästöpaineiden sekä sote-uudistuksen mahdollisten vaikutusten kanssa. Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä jäänee kuitenkin kuntien hoidettavaksi. Siten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyön toteuttaminen edellyttää kunnilta entistä parempaa suunnitelmallisuutta, kunnan alueen väestön tarpeiden tunnistamista ja kuntatoimijoiden moniammatillista ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
Lähde:www.flickr.com 

Vuonna 2011 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja raportoimaan siitä vuosittain kunnanvaltuustolle. Kunnan tulee myös laatia kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja päivittää sitä vuosittain.

Mikä Hyvinvointikertomus on?

Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työkalu, joka toimii käytäntöön pantuna kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin perustana. Se on tiivis kuvaus kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista.  Lisäksi hyvinvointikertomus pitää sisällään kuvauksen palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kunnan kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin, sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

Sähköinen hyvinvointikertomus

Osa kunnista on siirtynyt käyttämään sähköistä hyvinvointikertomusjärjestelmää (www.hyvinvointikertomus.fi), josta kuntakohtaiset seuranta- ja raportointitiedot ovat julkisesti luettavissa. Järjestelmä tarjoaa kuntatoimijoille strukturoidun pohjan, joka ohjaa hyvinvointikertomuksen laadintaa. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa voidaan hyödyntää järjestelmän laajaa tilasto- ja indikaattoripankkia (Sotkanet.fi), mikä mahdollistaa kuntakohtaisen ja väestöryhmittäisen hyvinvointi- ja terveystiedon vertailun. 

Miten hyvinvointikertomustyötä voitaisiin kehittää palvelemaan entistä paremmin kuntapäättäjiä ja muita terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä tekeviä?

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijat toteuttivat vuonna 2015 yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa kartoituksen Lounais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomusten laadintatavoista ja sisällöistä. Kartoitus kohdistettiin ko. alueen kuntien (N=47) valtuustokaudelle 2013–2016 laadittuihin laajoihin hyvinvointikertomuksiin ja mukaan otettiin kaikki heinäkuuhun 2015 mennessä toimitetut kertomukset (n=18). Mukana kartoituksessa oli siten sekä sähköiseen hyvinvointikertomusjärjestelmään (n=10) että aluehallintovirastoon muussa muodossa toimitettuja hyvinvointikertomuksia (n=8).

Kartoituksen perusteella kuntien laatimat hyvinvointikertomukset vaihtelivat rakenteeltaan; osa näistä painottui enemmän kuntalaisten terveys- ja hyvinvointitiedon kuvaamiseen, toisissa taas painotettiin toteutettujen ja suunniteltujen, kunnan hyvinvointitarpeisiin vastaavien toimenpiteiden kuvaamista. Huomionarvoista oli se, että kertomuksissa kuvatuista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä lähes joka kolmas oli kuvattu niin yleisellä tasolla, että niiden kohteena olevaa väestöryhmää ei ollut tunnistettavissa. Lisäksi havaittiin, että jo toteutuneita toimenpiteitä oli kuvattu laajasti, mutta vain harvassa hyvinvointikertomuksessa (n=7) näiden vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin oli arvioitu.

Kartoituksen perusteella Lounais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomustyö on hyvässä alussa. Nykyisellään hyvinvointikertomustyö integroituu jo tiiviisti kunnan vuosittaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hyvinvointikertomuksia ja niiden laadintaa voitaisiin silti kehittää edelleen pienillä muutoksilla, jolloin hyvinvointikertomus toimisi aidommin hyvinvointijohtamisen työkaluna ja palvelisi näin vieläkin paremmin kunnissa tehtävää terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä.

Esimerkiksi hyvinvointikertomusten rakenteellinen yhtenäisyys helpottaisi kuntien välistä vertailua ja tarjoaisi siten kuntatoimijoille mahdollisuuksia ns. benchmarkkaukseen eli vertailukehittämiseen. Jatkossa tähän tarjoutunee parempia mahdollisuuksia kuntien siirtyessä entistä enemmän hyödyntämään strukturoitua ja julkista sähköistä hyvinvointikertomusjärjestelmää. Kunnat voisivat myös toteutuneiden toimenpiteiden kuvaamisen lisäksi nostaa esille niihin liittyviä kehittämistarpeita sekä onnistuneita ja vaikuttavia ratkaisuja, joista myös muut kunnat voisivat ottaa mallia. Myös kustannusvaikuttavuuden arviointi palvelisi hyvinvointijohtamisen työtä, jolloin vaikuttavien ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden jatkaminen olisi kunnan talouden kannalta kannattavaa, ja toisaalta niiden toimenpiteiden, joiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, jatkamista voisi realistisemmin arvioida. Hyvinvointikertomus olisikin hyvä työkalu vaikkapa kuntien tarkastuslautakunnan työskentelyyn, arviointityön tueksi. Lisäksi hyvinvointikertomuksiin sisällytettyjen suunniteltujen terveys- ja hyvinvointitoimenpiteiden yksityiskohtaisempi kuvaus voisi ohjata vieläkin konkreettisemmin kunnissa tehtävää työtä ja palvella kunnan kokonaisjohtamista.

Kuntapäättäjien ohella hyvinvointikertomukset tarjoavat arvokasta tietoa myös kaikille muille terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyötä tekeville. Hyvinvointikertomukset kokoavat tietoa kunnan terveys- ja hyvinvointitilanteesta sekä jo tehdyistä että suunnitteilla olevista toimenpiteistä. Tätä arvokasta tietoa voitaisiinkin hyödyntää sekä tutkimus- että kehitystyössä esimerkiksi suunniteltaessa kyseisen kunnan alueelle kohdistettavia toimenpiteitä.


Kirjoittajien tiedot:


Heidi Parisod
th, TtM, tohtorikoulutettava, 
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
heidi.parisod(a)utu.fi

Anni Pakarinen
sh, TtM, tohtorikoulutettava, 
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
anni.pakarinen(a)utu.fi

Marjo Hamilas
Ylitarkastaja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Sanna Salanterä
Kliinisen hoitotieteen professori, 
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto




Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Aluehallintovirasto. 2015. Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015. Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Kuntalaki 10.4.2015/410. Saatavissa: www.finlex.fi

Pakarinen, Parisod & Salanterä 2016. Lounais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomukset – analyysia nykytilanteesta. Esitys HYTE-alatyöryhmän järjestäytymiskokouksessa 18.1.2016.

Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.sotkanet.fi/

Sähköinen hyvinvointikertomus. Saatavissa: https://www.hyvinvointikertomus.fi

Terveydenhuoltolaki  30.12.2010/1326. Saatavissa: www.finlex.fi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti