tiistai 21. kesäkuuta 2016

Osataanko käsiä pestä vai onko käsihygienia vain pelkkää utopiaa?



Ympäri vuoden mikrobit liikkuvat ympäristössämme, osa parantaen vastustuskykyä, osa aiheuttaen tautiryvästymiä, epidemioita ja jopa pandemioita. Hyvä esimerkki on norovirus, joka ärhäkkäästi siirtyy pinnoilta toisille käsien välityksellä. Käsien kautta virusta pääsee myös suuhun muualle elimistöön ja loppu on sitten jo historiaa: kunnon tauti, jolloin heikotuksen lisäksi tavaraa tulee ylhäältä ja alhaalta paineella. Grillikesässä voi joku hyväkäs olla tyytyväinen menetetyistä kiloista, mutta käsien välityksellä leviävät taudit eivät ole mikään leikin asia.

Miten leviämiselle ja epidemialle sitten saadaan loppu? Pintojen siivous on aina tarpeen, mutta aloitetaan kuitenkin perusjutuista ja jo ennaltaehkäisyllä asiaa voisi korjata. Nimittäin käsihygienialla, ja erityisesti sen oikeaoppisella toteutuksella. Hoitolaitosten ulkopuolella perinteinen nestesaippualla ja vedellä suoritettu käsien pesu on se paras muistisääntö ruuanlaitossa, matkustamisessa ja syömisessä.

Hoitolaitoksissa (niin akuuttisairaaloissa kuin pitkäaikaishoitolaitoksissakin) haasteena on käsihygienian oikeaoppinen toteuttaminen. Havainnointitutkimuksilla eli valvottaessa ja tarkkailtaessa käsihygienian toteutumista voidaan nähdä, miten käsihygienia toteutuu suhteessa sataprosenttisen oikeaoppiseen toteutukseen. Useat tutkimukset kertovat käsihygienian toteutumisen vaihtelevan ammattikunnasta riippuen 19-50%:n tienoilla. Ei siis kovinkaan hyvin ole toteutunut.

Erilaisilla interventioilla on saatu käsihygienian parantumiseen hyviä tuloksia aikaiseksi. Käsihygieniainterventiot ovat olleet koulutusta niin verkossa kuin luennoilla, auditointeja,laadun arviointia ja palautetta toiminnasta.  Myös erilaiset muistinvirkistämisposterit ja muut tuotteet ovat olleet hyviä hoitolaitoksissa. Miksi käsihygieniainterventiot ovat sitten niin merkityksellisiä? Niillä voidaan käsihygienian toteutumisen parantamisen lisäksi vähentää hoitoon liittyviä infektioita ja siten parantaa hoidon laatua.

Vuosina 2013–2014 Kiinassa pyrittiin parantamaan käsihygienian toteutumista levittäen oikeaoppiseen käsihygieniaan opastavaa videota sosiaalisen median verkkoja hyödyntäen. Facebook todettiin käyttöasteen perusteella paremmaksi kuin sähköpostiin tai sairaalan verkkosivuille ladattu linkki. Haasteena tässä tietenkin on osoittaa vaikutussuhde. Mutta voisin ajatella, että opastamalla käsihygieniaan näyttötaulun avulla tai erilaisia sosiaalisen median foorumeja pitkin voitaisiin hyvinkin tavoittaa laajaa yleisöä, kuten seuraavista esimerkeistä voidaan päätellä: New England Journal of Medicine (NEJM) on 16.4.2014 ladannut opastavan käsihygieniavideon 13 kielelle ja jonka englanninkielistä versiota on katsottu noin 9200 kertaa. WHO on 24.4.2016 julkaissut ”Safe hands in surgery” -teemavideon vuoden 2016 käsihygieniateemaan #safesurgicalhands. Tätä videota on ensimmäisten kahden kuukauden aikana toistettu jo 7468 kertaa.

Näin lopuksi voisin itse vastata otsikon kysymykseeni… Ikävä kyllä ei käsiä osata pestä, kuten erilaiset epidemiat ovat tänäkin vuonna jo osoittaneet. Mutta hyvin toteutuva käsihygienia ei ole kuitenkaan pelkkää utopiaa vaan mahdollista saavuttaa erilaisia interventioita käyttäen. Näistä sosiaalinen media on tavattoman tehokas massojen tavoittamisessa ja siksi kokeilemisen arvoinen. Nähdään siis Twitterissä tai Periscopessa!



Kirjoittajan tiedot:

Dinah Arifulla
sairaanhoitaja, hygieniahoitaja, TtM, AmO
Terveysalan opettaja, Turun ammatti-instituutti
Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Infektiotautien torjuntayksikkö
Twitter, Periscope: @dinaharifulla
sposti: dinah(at)iki.fi
LinkedIn

Dinah Arifulla on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän opettaa terveysalaa ja hoitotyötä Turussa sekä toimii tutkijana hoitoon liittyvien infektioiden parissa Helsingissä. Vapaa-ajallaan hän toimii Sairaanhoitajaliiton hallituksessa sekä on terveysalan some-aktiivi. Yksityiselämässään hän on pian tokaluokkalaisen äiti, joka elää ruuhkavuosia nauttien kiireestä, kaaoksesta ja ehkä vähän hulluudestakin. Tämä blogikirjoitus sisältää hänen omia mielipiteitään ja ajatuksia eikä edusta hänen työpaikkojensa näkemyksiä aiheesta.

Lähteet:

Lyytikäinen O, Arifulla D, Veltheim J & Ollgren J. Hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan suunnatut resurssit sekä seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa, 2014: kyselytutkimuksen tulokset. THL Työpaperi 2016/015. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/130488

Neo JR, Sagha-Zadeh R, Vielemeyer O & Franklin E. Evidence-based practices to increase hand hygiene compliance in health care facilities: an integrated review. Am J Infect Control 2016;44(6), 691-704. 

Pan SC, Sheng WH, Tien KL, Chien KT, Chen YC & Chang SC. Promoting a hand hygiene program using social media: an observational study. JMIR Public Health Surveill 2016; 2(1), e5.

Srigley JA, Furness CD & Gardam M. Interventions to improve patient hand hygienie: a systematic review. J Hosp Infect  2016 May 10. Article in press.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti