Suomalaiset sairaanhoitajat eivät ole valmiita toimimaan näyttöön
perustuen. Tämä selviää Itä-Suomen yliopistossa 4.7.2016 tarkistetussa Hannele
Saundersin väitöskirjassa.
Huolimatta siitä, että näyttöön perustuvan toiminnan (evidence based
practice, EBP) on todettu tuottavan tasa- ja korkealaatuista hoitoa sekä parempia
hoidon tuloksia pienemmin kustannuksin (Grol & Grimshaw 2003, Hart ym.
2008, Melnyc ym. 2010, 2012, Wallen ym. 2010), sairaanhoitajat eivät johdonmukaisesti
käytä näyttöä päivittäisessä työssään (Gifford 2007).
Osana edellä mainittua väitöskirjaa tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa suomalaisten
sairaanhoitajien valmiutta työskennellä näyttöön perustuen. Aineisto kerättiin
kaikista maamme viidestä yliopistosairaalasta. Sähköiseen kyselyyn vastasi 943
sairaanhoitajaa, vastausprosentti oli 50. Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta ja
työkokemus keskimäärin 18 vuotta.
Tulosten mukaan suomalaisilla sairaanhoitajilla ei ole riittävästi valmiuksia
toimia näyttöön perustuen. He kyllä tietävät, mitä näyttöön perustuva toiminta
on, mutta heiltä puuttuu paitsi tietoa siitä, miten pitäisi toimia, myös uskoa
omiin kykyihinsä käyttää tätä tietoa kliinisessä työssä.
Mitä sitten olisi tehtävissä, jotta tilanne saataisiin muuttumaan? Saunders
ehdottaa huomion kiinnittämistä kliinistä perustyötä tekeviin sairaanhoitajiin;
heidän tietojensa edistämiseen ja kliinisen päätöksentekonsa tukemiseen. Sen
sijaan, että tuleville sairaanhoitajille opetettaisiin tutkimuksen tekemisen
taitoja, heidän tulisi saada valmiuksia siihen, kuinka yhdistää tutkimuksien
tuottamaa tietoa jokapäiväiseen potilashoitoon. Näyttöön perustuvan toiminnan
pitäisi olla sisällytettynä kaikissa opinnoissa eikä minään erillisenä kurssina.
Väitöskirjan yhtenä osatyönä (Saunders, Vehviläinen-Julkunen &
Stevens 2016) testattiin
koulutusinterventiota, jolla pyrittiin vahvistamaan sairaanhoitajien valmiuksia
toimia näyttöön perustuen ja tutkimustietoa hyödyntäen. Jo neljän tunnin
mittainen koulutusinterventio paransi sairaanhoitajien itseluottamusta käyttää
näyttöön perustuvaa työotetta ja lisäsi heidän tietojaan etenkin viikon
kuluttua koulutusintervention jälkeen mitattuna, mutta ei enää niin selvästi kahdeksan
viikon kuluttua.
Koulutusinterventiot tulisi räätälöidä sairaanhoitajien koulutustason ja
perustehtävän mukaan, jotta koulutus olisi vaikuttavaa. Koulutuksen hyöty
tulisi realisoida välittömästi sen jälkeen, jotta opittu ei unohtuisi, vaan
sitä voisi heti soveltaa kliiniseen todellisuuteen.
Näyttöön perustuva toiminta ei ole ”valittavissa” oleva asia. Jos jokin tapa
toimia on todettu parhaimmaksi, sen mukaisesti pitäisi tietysti toimia. Tämä ei
tietenkään tarkoita, että aina ja kaikkialla on toimittava samalla tavalla, jos
on perusteltu syy toimia toisin.
Kirjoittajan tiedot:
Satu Rauta
1) esh, TtM, hoitotyön kliininen
asiantuntija
HUS Hyks Leikkaussalit,
teho- ja kivunhoito (ATeK)
satu.rauta(at)hus.fi
2) esh, TtM,
tohtorikoulutettava
Turun Yliopisto,
Hoitotieteen laitos
saraut(at)utu.fi
Lähteet:
Gifford W., Davies B., Edwards N., Griffin
P. & Lybanon V. 2007. Managerial leadership for nurses’ use of research evidence:
an integrative review of the literature. Worldviews on Evidence-Based Nursing
4(3), 126–145.
Grol R. & Grimshaw J. 2003. From best
evidence to best practice: effective implementation of change in patients’
care. Lancet 362, 1225–1230.
Hart P., Eaton L.A., Buckner M., Morrow
B.N., Barrett D.T.,Fraser D.D., Hooks D. & Sharrer R.L. 2008. Effectiveness
of a computer-based educational program on nurses’ knowledge, attitude and
skill level related to EBP. Worldviews on Evidence-Based Nursing 5(2), 75–84.
Melnyk B.M., Fineout-Overholt E.,
Giggleman M. & Cruz R. 2010. Correlates among cognitive beliefs, EBP
implementation, organizational culture, cohesion and job satisfaction in evidence
based practice mentors from a community hospital system. Nursing Outlook 58(6),
301–308.
Saunders H. 2016. Nurses' readiness for evidence-based
practice: Implementing the paradigm shift of transforming evidence for clinical
practice. Doctoral Dissertation. University of Eastern Finland. Faculty of
Health Sciences.
Saunders H., Stevens K.R.
& Vehviläinen-Julkunen K. 2016. Nurses’ readiness for evidence-based
practice at Finnish university hospitals: a national survey. Journal of
Advanced Nursing 72(8), 1863–1874. doi: 10.1111/jan.12963
Saunders H., Vehviläinen-Julkunen K. & Stevens K.
R. 2016. Effectiveness of an education intervention to strengthen nurses’ readiness
for evidence-based practice: A single-blind randomized controlled study. Applied Nursing Research 31(8), 175–185.
Wallen G.,
Mitchell S., Melnyk B., Fineout-Overholt E., Miller-Davis C., Yates J. &
Hastings C. 2010. Implementing evidencebased practice: effectiveness of a
structured multifaceted mentorship programme. Journal of Advanced Nursing
66(12), 2761–2771.
Olen samaa mieltä siitä, että näyttöön perustuvan toiminnan pitäisi olla sisällytettynä kaikkiin opintoihin eikä vain jonain erillisenä kurssina. Eikä käytännön sairaanhoitaja tosiaan tutkimuksen tekemisen taitoja tarvitse. MUTTA toisaalta:"Jos tieteen tekemistavoista ei ymmärrä mitään, on vaikea arvioida, miksi jokin tutkimus olisi mielekäs ja jokin toinen ei." (kuten pohdiskelin aiemmassa bloggauksessani: http://terveyttatieteesta.blogspot.fi/2016/05/tarvitseeko-kaytannon-toimijan-ymmartaa.html).
VastaaPoistaJos sairaanhoitajan koulutuksessa opetetaan vain näyttöön perustuvaa tietoa, mutta ei sitä, mihin näyttö perustuu, ei sairaanhoitaja valmistuttuaan osaa itse etsiä luotettavaa tietoa. Sillä valitettavasti kaikki tieteellisen tutkimuksen nimissä julkaistu ei ole luotettavaa tai mielekästä. Ja kun aika usein on niin, että tekemällä oppii parhaiten, niin olisiko tutkimuksen tekemisen taidoista kuitenkin jotain hyötyä myös käytäntöön kouluttautuvilla...?
Vuoropuhelua tulisi olla tutkijoiden ja käytännön tekijöiden välillä lisätä niin, että sairaanhoitajien ymmärrystä lisättäisiin. Kyky kriittiseen ajatteluun lisääntyisi?!t. Sari Antinoja
PoistaMonesti työskentelyssä on vaikea löytää rohkeutta muuttaa käytäntöjä sekä se "muutosvastarinta" sekä avoimet ongelmat teorian ja käytännön kliinisen tutkimuksen yhdistämisestä
Poista