tiistai 6. syyskuuta 2016

Lasten liikunnan puolesta uuden OPSin voimin

Koulut alkoivat jälleen kesälomien jälkeen, mutta uusin tuulin, sillä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 1.8.2016(*. Uusi OPS toi uudistuksia kouluihin monessakin suhteessa muun muassa lisäämällä oppilaiden osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia, sekä korostamalla työelämätaitojen oppimista ja teknologian hyödyntämistä. Myös liikuntaan saatiin kaivattuja uudistuksia, eikä pelkästään liikunnantunteihin, jonka opetuksen määrää jonkin verran lisättiinkin, vaan liikunnan merkitystä korostetaan koulun kaikessa toiminnassa. Lasten liikkumattomuus on vihdoin siis otettu vakavasti ja toimiin lasten liikunnan edistämiseksi on ryhdytty myös siellä missä se onkin luontaisinta, kouluissa!

Pienen hakutoiminnon avulla selvisi, että OPSin perusteissa liikuntaan viittaavia sanoja vilahtelee tekstissä peräti 260 kertaa! Tämä tarkoittaa sitä, että liikunnan opetuksen lisäksi liikuntaa integroidaan muuhunkin oppimiseen ja koulun toimintaan.  Uudessa OPSissa tavoitellaan oppilaiden laaja-alaista osaamista, jossa liikunta korostuu oppilaan itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen oppimisessa. Muuhun opetukseen liikuntaa integroidaan aina musiikin oppimisesta liikunnan keinoin, ympäristöopin lähiympäristössä liikkumiseen.  Kaiken kaikkiaan liikuntaa korostetaan osana jokaista koulupäivää hyvinvoinnin ja turvallisen arjen oppimisen kokonaisuudessa, jolloin niin historian, kuin matematiikankin opettajan tulisi pohtia keinoja oppilaiden liikuttamiseen oppitunnillaan. Näillä toimin pyritään siten muuttamaan koko koulun toimintakulttuuria ja ilmapiiriä liikkumiseen kannustavaksi. Hiljattain julkaistun tieteellisen katsauksen valossakin, tämä on tavoittelemisen arvoista. Tutkimusten mukaan sellaiset koulut, joissa vallitsi myönteinen suhtautuminen liikuntaan ja liikunnallinen elämäntapa korostui koko koulun ja henkilökunnan toiminnassa, osoittautuivat lasten liikunnan edistämisen kannalta merkityksellisiksi.

Tutkimuksissa merkityksellistä olivat myös panostukset koulun fyysiseen ympäristöön, kuten liikuntavälineiden saatavuuteen ja liikkumisen tiloihin (kentät, salit, leikkipaikat) ja oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan, kuten välituntiliikuntaan ja välituntien pituuteen. Uuden OPSn perusteissa korostetaankin koulumatkaliikuntaan ja välituntiliikuntaan kannustamista. Lisäksi kouluille annetaan vapaat kädet koulupäivän rytmittämiseen, mikä mahdollistaa muun muassa välituntien järjestämisen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Ainakin osassa kouluista tämä on otettu hyvin käyttöön; välituntien pituutta on lisätty ja välituntiliikuntaa edistävää toimintaa suunnitellaan yhdessä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tämä korostaa oppilaiden osallisuutta sekä koulun ja kodin yhteistyötä, mikä tutkimustenkin mukaan edistää osaltaan liikuntamotivaatiota.


Myös liikunnan opetus uudistuu. Liikuntatunneilla opetellaan ja kehitetään toki yhä fyysisiä taitoja, kuten motoriikkaa vaativia taitoja, mutta liikuntatunneilla korostuu myös sosiaaliset taidot ja psyykkinen hyvinvointi. Monipuolisten liikuntataitojen lisäksi oppilasta kannustetaan toimimaan reilun pelin periaatteella ja huolehditaan siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia liikunnasta, omista taidoista ja yhteisöllisyydestä.  Näin on varmaan aina ollut, mutta nykyään pelkkien suorittamisten tuijottamista ja oppilaiden keskinäistä kilpailua pyritään vähentämään liikunnanopetuksessa. Tämä näkyy myös arvioinnissa, joka on yksilöllistä ja perustuu oppilaan toimintaan ja oppimiseen liikuntatunneilla, eikä niinkään fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoon ja muihin oppilaisiin vertaamiseen. Arvioinnissa pyritään siten tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä tukemaan niitä. Tutkimuksetkin tukevat tätä linjausta, sillä merkityksellisiä liikuntamotivaatiota lisääviä tekijöitä ovat liikuntatuntien motivoiva ja kannustava ilmapiiri sekä oppilaiden onnistumisten kokemusten tukeminen. Keskinäisen kilpailun todettiin tutkimuksissa motivoivan vain osaa oppilaista, enimmäkseen poikia, mutta suurimmalle osalle oppilaista tämä näytti aiheuttavan vastakkaisen reaktion ja vei liikunnalta kaiken ilon.  Kilpailuasetelma todettiin erityisen haitalliseksi niiden oppilaiden kohdalla, joiden liikuntataidot eivät olleet niin hyvät. Tämä on aihe, joka nousee esiin aika ajoin lehtien kirjoituksissa ja keskustelupalstoilla. Yksi syy monen aikuisen liikkumattomuuteen löytyy juurikin koulujen liikuntatuntien ilottomista liikuntasuorituksista ja kilpailun ilmapiiristä. On siis hienoa, että liikunnan ilo ja onnistumisten tukeminen korostuu uudessa OPSissa.

Kaiken kaikkiaan OPSin perusteet antavat kouluille hyvät edellytykset suunnitella kaikkea toimintaa liikuntaan kannustavaksi ja liikunnallista elämäntapaa tukevaksi. Jos nämä implementoidaan koulun käytäntöihin onnistuneesti, on todellakin mahdollista saada pysäytettyä lasten liikkumattomuuden epidemia. 

(*Vuosiluokkien 7–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöön otto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019).


Kirjoittajan tiedot:
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
anni.pakarinen@utu.fi


Kirjoitus perustuu lähteisiin:

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Next Print oy, Helsinki. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. Luettu 5.9.2016


Sumaira HM, Blake H & Suggs S. 2014. The school environment and adolescent physical activity and sedentary behavior: a mixed-studies systematic review.  British Journal of Health Psychology 19(1), 149–180.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti