Koulut alkoivat jälleen kesälomien jälkeen,
mutta uusin tuulin, sillä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otettiin
käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 1.8.2016(*. Uusi OPS toi
uudistuksia kouluihin monessakin suhteessa muun muassa lisäämällä oppilaiden
osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia, sekä korostamalla työelämätaitojen oppimista
ja teknologian hyödyntämistä. Myös liikuntaan saatiin kaivattuja uudistuksia,
eikä pelkästään liikunnantunteihin, jonka opetuksen määrää jonkin verran
lisättiinkin, vaan liikunnan merkitystä korostetaan koulun kaikessa
toiminnassa. Lasten liikkumattomuus on vihdoin siis otettu vakavasti ja toimiin
lasten liikunnan edistämiseksi on ryhdytty myös siellä missä se onkin
luontaisinta, kouluissa!
Pienen hakutoiminnon avulla selvisi, että
OPSin perusteissa liikuntaan viittaavia sanoja vilahtelee tekstissä peräti 260
kertaa! Tämä tarkoittaa sitä, että liikunnan opetuksen lisäksi liikuntaa
integroidaan muuhunkin oppimiseen ja koulun toimintaan. Uudessa OPSissa tavoitellaan oppilaiden laaja-alaista
osaamista, jossa liikunta korostuu oppilaan itsestä huolehtimisen ja arjen
taitojen oppimisessa. Muuhun opetukseen liikuntaa integroidaan aina musiikin
oppimisesta liikunnan keinoin, ympäristöopin lähiympäristössä liikkumiseen. Kaiken kaikkiaan liikuntaa korostetaan osana
jokaista koulupäivää hyvinvoinnin ja turvallisen arjen oppimisen
kokonaisuudessa, jolloin niin historian, kuin matematiikankin opettajan tulisi pohtia
keinoja oppilaiden liikuttamiseen oppitunnillaan. Näillä toimin pyritään siten muuttamaan koko koulun toimintakulttuuria
ja ilmapiiriä liikkumiseen kannustavaksi. Hiljattain julkaistun tieteellisen
katsauksen valossakin, tämä on tavoittelemisen arvoista. Tutkimusten mukaan sellaiset
koulut, joissa vallitsi myönteinen suhtautuminen liikuntaan ja liikunnallinen
elämäntapa korostui koko koulun ja henkilökunnan toiminnassa, osoittautuivat
lasten liikunnan edistämisen kannalta merkityksellisiksi.
Tutkimuksissa merkityksellistä olivat
myös panostukset koulun fyysiseen ympäristöön, kuten liikuntavälineiden
saatavuuteen ja liikkumisen tiloihin (kentät, salit, leikkipaikat) ja
oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan, kuten välituntiliikuntaan ja
välituntien pituuteen. Uuden OPSn perusteissa korostetaankin koulumatkaliikuntaan
ja välituntiliikuntaan kannustamista. Lisäksi kouluille annetaan vapaat kädet
koulupäivän rytmittämiseen, mikä mahdollistaa muun muassa välituntien järjestämisen
oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Ainakin osassa kouluista tämä on
otettu hyvin käyttöön; välituntien pituutta on
lisätty ja välituntiliikuntaa edistävää toimintaa suunnitellaan yhdessä koulun
henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tämä korostaa oppilaiden
osallisuutta sekä koulun ja kodin yhteistyötä, mikä tutkimustenkin mukaan edistää
osaltaan liikuntamotivaatiota.
Myös liikunnan opetus uudistuu. Liikuntatunneilla
opetellaan ja kehitetään toki yhä fyysisiä taitoja, kuten motoriikkaa vaativia
taitoja, mutta liikuntatunneilla korostuu myös sosiaaliset taidot ja psyykkinen
hyvinvointi. Monipuolisten liikuntataitojen lisäksi oppilasta kannustetaan
toimimaan reilun pelin periaatteella ja huolehditaan siitä, että oppilaat
saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia liikunnasta, omista taidoista ja
yhteisöllisyydestä. Näin on varmaan aina
ollut, mutta nykyään pelkkien suorittamisten tuijottamista ja oppilaiden
keskinäistä kilpailua pyritään vähentämään liikunnanopetuksessa. Tämä näkyy
myös arvioinnissa, joka on yksilöllistä ja perustuu oppilaan toimintaan ja
oppimiseen liikuntatunneilla, eikä niinkään fyysisten kunto-ominaisuuksien
tasoon ja muihin oppilaisiin vertaamiseen. Arvioinnissa pyritään siten
tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä
tukemaan niitä. Tutkimuksetkin tukevat tätä linjausta, sillä merkityksellisiä
liikuntamotivaatiota lisääviä tekijöitä ovat liikuntatuntien motivoiva ja kannustava
ilmapiiri sekä oppilaiden onnistumisten kokemusten tukeminen. Keskinäisen
kilpailun todettiin tutkimuksissa motivoivan vain osaa oppilaista, enimmäkseen
poikia, mutta suurimmalle osalle oppilaista tämä näytti aiheuttavan vastakkaisen
reaktion ja vei liikunnalta kaiken ilon. Kilpailuasetelma todettiin erityisen
haitalliseksi niiden oppilaiden kohdalla, joiden liikuntataidot eivät olleet
niin hyvät. Tämä on aihe, joka nousee esiin aika ajoin lehtien kirjoituksissa
ja keskustelupalstoilla. Yksi syy monen aikuisen liikkumattomuuteen löytyy
juurikin koulujen liikuntatuntien ilottomista liikuntasuorituksista ja
kilpailun ilmapiiristä. On siis hienoa, että liikunnan ilo ja onnistumisten
tukeminen korostuu uudessa OPSissa.
Kaiken
kaikkiaan OPSin perusteet antavat kouluille hyvät edellytykset suunnitella kaikkea
toimintaa liikuntaan kannustavaksi ja liikunnallista elämäntapaa tukevaksi. Jos
nämä implementoidaan koulun käytäntöihin onnistuneesti, on todellakin
mahdollista saada pysäytettyä lasten liikkumattomuuden epidemia.
(*Vuosiluokkien 7–9
osalta uuden opetussuunnitelman käyttöön otto tapahtuu porrastetusti vuosina
2017, 2018 ja 2019).
Kirjoittajan tiedot:
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
anni.pakarinen@utu.fi
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
anni.pakarinen@utu.fi
Kirjoitus perustuu lähteisiin:
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.
Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Next Print oy, Helsinki. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. Luettu 5.9.2016
Sumaira HM, Blake H & Suggs S. 2014. The school environment and
adolescent physical activity and sedentary behavior: a mixed-studies systematic
review. British Journal of Health
Psychology 19(1), 149–180.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.