Sivut

tiistai 19. syyskuuta 2017

Reaaliaikainen tilannetietoisuus on tärkeää akuuttihoidon operatiivisen toiminnan johtamisessa

Operatiivisen toiminnan johtaminen edellyttää ”tässä ja nyt” -päätöksiä, jotka liittyvät henkilöstö- ja materiaaliresurssien hallintaan sekä potilaiden hoitoon (Gurses ym. 2009, Lundgrén-Laine ym. 2011, Siirala ym. 2016). Operatiivisen toiminnan johtamisesta vastaavat virka-aikana usein lähiesimiehet, mutta virka-ajan ulkopuolella, kun lähiesimiehet eivät ole paikalla, vastuu siirtyy vuorovastaavalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähiesimiehet johtavat operatiivista toimintaa noin kolmanneksen ajasta ja muut vuorovastaavat johtavat toimintaa kaksi kolmasosaa ajasta.

Operatiivisen toiminnan näkökulmasta vuorovastaavien työtä on tutkittu kohtalaisen vähän. Operatiivisen johtajan päätöksenteko on kuitenkin tärkeä huomioida potilasturvallisuuden ja hoidon laadun näkökulmasta koska esimerkiksi henkilöstön riittävän osaamisen ja mitoituksen on todettu vaikuttavan potilaskuolleisuuteen (Aiken ym. 2014). Hoitotyön vuorovastaavat tekevät muun muassa henkilöstöön, potilasvirtauksiin ja kriisitilanteiden hallintaan liittyviä päätöksiä ja edustavat tarvittaessa organisaatiota (Lundgrén-Laine ym. 2011, Peltonen ym. 2016, Weaver & Lindgren 2017). Heidän työn on todettu olevan yhteydessä niin hoitohenkilöstön- kuin potilaiden turvallisuuteen (Weaver & Lindgren 2017) ja henkilöstön työtyytyväisyyteen, työssä viihtyvyyteen ja työuupumukseen (Wade ym. 2008).

Operatiivisen toiminnan tiedonhallinnan kehittäminen on saanut vähän huomiota, vaikka tiedonhallinnan haasteista on raportoitu jo kauan. Tällä hetkellä tieto on vaikeasti saatavilla ja se on hajautettu eri järjestelmiin. Joskus tietoa ei ole saatavilla lainkaan tai se on virheellistä. Lisäksi tietolähteet ovat pitkälle vielä manuaalisia ja vuorovastaavat turvautuvat muun muassa muistilappuihin päätöksenteossaan (Lundgrén-Laine ym. 2011, Peltonen ym. 2016). Nyt vuorovastaavat käyttävät paljon aikaa ja vaivaa tiedonhankintaan. Esimerkiksi 1100 m2 teho-osastolla vuorovastaavan on mitattu kävelevän 3,5 km aamuvuoron aikana hankkiakseen tietoa päätöksentekonsa tueksi (Lundgrén-Laine ym. 2013). Vastaavasti vuorovastaava voi käyttää lähes 50 minuuttia työvuorostaan tilannetietoisuutta tukevan tietotyökalun laatimiseen ja päivittämiseen (Gurses ym. 2009).

Akuuttihoidon operatiivisen toiminnan johtamisessa tarvitaan reaaliaikaista tilannetietoisuutta (Gurses ym. 2009, Lundgrén-Laine ym. 2013, Norri-Sederholm ym. 2015, Siirala ym. 2016) ja parempia tiedonhallinnan ratkaisuja. Tiedonhallintaa tulisi kehittää, jotta tärkeät tiedot saadaan nopeasti ja helposti niin tavanomaisessa toiminnassa kuin kriisitilanteissa. Reaaliaikainen virheetön tieto parantaa päätösten laatua ja edistää niin potilaiden kuin henkilöstön turvallisuutta.

Kirjoittajan tiedot:
Laura-Maria Peltonen
Tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi

Lähteet
Aiken LH, Sloane DM, Bruyneel L, Van den Heede K, Griffiths P, Busse R, et al. RN4CAST Consortium. Nurse staffing and education and hospital mortality in nine European countries: A retrospective observational study. Lancet. 2014 May 24; 383(9931): 1824–1830.
Gurses AP, Xiao Y, Hu P. User-designed information tools to support communication and care coordination in a trauma hospital. J Biomed Inform. 2009 Aug;42(4):66777.
Lundgrén-Laine H, Kontio E, Kauko T, Korvenranta H, Forsström J, Salanterä S. National survey focusing on the crucial information needs of intensive care charge nurses and intensivists: same goal, different demands. BMC Med Inform Decis Mak. 2013 Jan 29;13:15.
Lundgrén-Laine H, Kontio E, Perttilä J, Korvenranta H, Forsström J, Salanterä S. Managing daily intensive care activities: an observational study concerning ad hoc decision making of charge nurses and intensivists. Crit Care. 2011 Aug 8;15(4):R188.
Norri-Sederholm T, Paakkonen H, Kurola J, Saranto K. Situational awareness and information flow in prehospital emergency medical care from the perspective of paramedic field supervisors: A scenario-based study. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 2015; 23: 4.
Peltonen LM, Lundgrén-Laine H, Salanterä S. 2016. Information Management in the Daily Care Coordination in the Intensive Care Unit. In H. Hongxiu Li, Pirkko Nykänen, Reima Suomi, Nilmini Wickramasinghe, Gunilla Widén, Ming Zhan (Eds.): WIS 2016, CCIS 636: Building Sustainable Health Ecosystems. Springer, Switzerland.
Siirala E, Peltonen LM, Lundgrén-Laine H, Salanterä S, Junttila K. Nurse managers' decision-making in daily unit operation in perioperative settings: a cross-sectional descriptive study. J Nurs Manag. 2016 Sep;24(6):80615.
Wade G, Osgood B, Avino K, et al. Influence of organizational characteristics and caring attributes of managers on nurses’ job enjoyment. J Adv Nurs. 2008;64(4):344353.

Weaver SH, Lindgren TG. Getting safely through the shift: a qualitative exploration of the administrative supervisor role. J Nurs Manag. 2017 Sep;25(6):430-437.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.