Operatiivisen toiminnan johtaminen edellyttää ”tässä ja nyt”
-päätöksiä, jotka liittyvät henkilöstö- ja materiaaliresurssien hallintaan sekä
potilaiden hoitoon (Gurses ym. 2009, Lundgrén-Laine ym. 2011, Siirala ym.
2016). Operatiivisen toiminnan johtamisesta vastaavat virka-aikana usein lähiesimiehet,
mutta virka-ajan ulkopuolella, kun lähiesimiehet eivät ole paikalla, vastuu
siirtyy vuorovastaavalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähiesimiehet
johtavat operatiivista toimintaa noin kolmanneksen ajasta ja muut vuorovastaavat
johtavat toimintaa kaksi kolmasosaa ajasta.
Operatiivisen toiminnan näkökulmasta vuorovastaavien työtä
on tutkittu kohtalaisen vähän. Operatiivisen johtajan päätöksenteko on
kuitenkin tärkeä huomioida potilasturvallisuuden ja hoidon laadun näkökulmasta
koska esimerkiksi henkilöstön riittävän osaamisen ja mitoituksen on todettu
vaikuttavan potilaskuolleisuuteen (Aiken ym. 2014). Hoitotyön vuorovastaavat
tekevät muun muassa henkilöstöön, potilasvirtauksiin ja kriisitilanteiden
hallintaan liittyviä päätöksiä ja edustavat tarvittaessa organisaatiota
(Lundgrén-Laine ym. 2011, Peltonen ym. 2016, Weaver & Lindgren 2017). Heidän
työn on todettu olevan yhteydessä niin hoitohenkilöstön- kuin potilaiden turvallisuuteen
(Weaver & Lindgren 2017) ja henkilöstön työtyytyväisyyteen, työssä
viihtyvyyteen ja työuupumukseen (Wade ym. 2008).
Operatiivisen toiminnan tiedonhallinnan kehittäminen on saanut
vähän huomiota, vaikka tiedonhallinnan haasteista on raportoitu jo kauan. Tällä
hetkellä tieto on vaikeasti saatavilla ja se on hajautettu eri järjestelmiin.
Joskus tietoa ei ole saatavilla lainkaan tai se on virheellistä. Lisäksi tietolähteet
ovat pitkälle vielä manuaalisia ja vuorovastaavat turvautuvat muun muassa
muistilappuihin päätöksenteossaan (Lundgrén-Laine ym. 2011, Peltonen ym. 2016).
Nyt vuorovastaavat käyttävät paljon aikaa ja vaivaa tiedonhankintaan.
Esimerkiksi 1100 m2 teho-osastolla vuorovastaavan on mitattu kävelevän
3,5 km aamuvuoron aikana hankkiakseen tietoa päätöksentekonsa tueksi (Lundgrén-Laine
ym. 2013). Vastaavasti vuorovastaava voi käyttää lähes 50 minuuttia
työvuorostaan tilannetietoisuutta tukevan tietotyökalun laatimiseen ja
päivittämiseen (Gurses ym. 2009).
Akuuttihoidon operatiivisen toiminnan johtamisessa tarvitaan
reaaliaikaista tilannetietoisuutta (Gurses ym. 2009, Lundgrén-Laine ym. 2013, Norri-Sederholm
ym. 2015, Siirala ym. 2016) ja parempia tiedonhallinnan ratkaisuja.
Tiedonhallintaa tulisi kehittää, jotta tärkeät tiedot saadaan nopeasti ja helposti
niin tavanomaisessa toiminnassa kuin kriisitilanteissa. Reaaliaikainen
virheetön tieto parantaa päätösten laatua ja edistää niin potilaiden kuin
henkilöstön turvallisuutta.
Kirjoittajan tiedot:
Laura-Maria Peltonen
Tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi
Lähteet
Aiken LH, Sloane DM, Bruyneel L,
Van den Heede K, Griffiths P, Busse R, et al. RN4CAST Consortium. Nurse staffing and
education and hospital mortality in nine European countries: A retrospective
observational study. Lancet. 2014 May 24; 383(9931): 1824–1830.
Gurses AP, Xiao Y, Hu P. User-designed
information tools to support communication and care coordination in a trauma
hospital. J Biomed Inform. 2009 Aug;42(4):667–77.
Lundgrén-Laine H, Kontio E, Kauko T, Korvenranta
H, Forsström J, Salanterä S. National survey focusing on the crucial
information needs of intensive care charge nurses and intensivists: same goal,
different demands. BMC Med Inform Decis Mak. 2013 Jan 29;13:15.
Lundgrén-Laine H, Kontio E, Perttilä J,
Korvenranta H, Forsström J, Salanterä S. Managing daily intensive care
activities: an observational study concerning ad hoc decision making of charge
nurses and intensivists. Crit Care. 2011 Aug 8;15(4):R188.
Norri-Sederholm T, Paakkonen H, Kurola J,
Saranto K. Situational awareness and information flow in prehospital emergency
medical care from the perspective of paramedic field supervisors: A
scenario-based study. Scand
J Trauma Resusc Emerg Med. 2015; 23: 4.
Peltonen LM, Lundgrén-Laine H, Salanterä S.
2016. Information
Management in the Daily Care Coordination in the Intensive Care Unit. In H.
Hongxiu Li, Pirkko Nykänen, Reima Suomi, Nilmini Wickramasinghe, Gunilla Widén,
Ming Zhan (Eds.): WIS 2016, CCIS 636: Building Sustainable Health Ecosystems.
Springer, Switzerland.
Siirala E, Peltonen LM, Lundgrén-Laine H,
Salanterä S, Junttila K. Nurse managers' decision-making in daily unit
operation in perioperative settings: a cross-sectional descriptive study. J
Nurs Manag. 2016 Sep;24(6):806–15.
Wade G, Osgood B, Avino K, et
al. Influence of
organizational characteristics and caring attributes of managers on nurses’ job
enjoyment. J Adv Nurs. 2008;64(4):344–353.
Weaver SH, Lindgren TG. Getting safely through
the shift: a qualitative exploration of the administrative supervisor role. J
Nurs Manag. 2017 Sep;25(6):430-437.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.