Näpit irti tupakasta(ni)!

Viime aikoina mediassa on käyty ajoin kiivastakin keskustelua uuden alkoholilain tiimoilta. Keskusteluissa on korostunut sekä yksilönvapauteen että kansanterveyteen pohjautuvien argumenttien vastakkainasettelu.  Yhtälailla kuin alkoholin myös tupakan ympärillä keskustelu on käynyt kiivaana. Tupakkalain holhoaviksi koetut tiukennukset ovat kuumentaneet tunteita ja aiheuttaneet hämmennystä; eikö ihmisillä ole oikeus valita, mitä kukin omalla terveydellään tekee?  Onko yhteiskunnalla siten edes oikeutta puuttua yksilöiden terveysvalintoihin, kuten tupakointiin?

Photo by Brian Kostiuk on Unsplash

Yksilön oikeuksien ja vapauden tarkastelu ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen kuin mitä edellä esitetty kysymyksenasettelu antaa ymmärtää, sillä jo pelkästään vapautta voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Passiivisen tupakoinnin haitat tunnistettiin jo 1980-luvulla ja tupakansavulle altistumisen on useissa tutkimuksissa osoitettu aiheuttavan samoja terveyshaittoja kuin itse tupakoinnin. Silti erityisesti lapset altistuvat ympäristön tupakansavulle omasta tahdostaan riippumatta. Puhuttaessa yksilönvapaudesta ja oikeudesta näkökulma muuttuukin tarkasteltaessa asiaa savun keskellä bussipysäkillä seisovan tai rattaissa tupakoivien vanhempien mukana kulkevan lapsen näkökulmasta. Eikö lapsilla ja muilla tahtomattaan tupakansavulle altistuvilla ole yhtäläinen oikeus valita, mitä omallaan terveydellään tekee?

Toisaalta taas vapaudesta ja oikeuksista puhuttaessa toisena vastaparina on vastuu. Suomessa vastuun tupakoinnista aiheutuvista kustannuksista kantaa yhteiskunta, sillä tupakoinnista aiheutuvia terveydenhoitokuluja ja muita kuluja (mm. työpoissaolot ja tulipalot) katetaan julkisin varoin. Tupakoinnista onkin arveltu aiheutuvan yhteiskunnalle vuodessa kokonaisuudessaan noin 1,5 miljardin euron taloudelliset menetykset.

Tähän liittyen aika ajoin keskusteluun nouseekin näkökulma, tulisiko esim. potilaalle hoidosta annettavan laskun suuruus tai muutoin hoidon saatavuuden määräytyä elintapojen, kuten tupakoinnin, perusteella ja siten vierittää vastuuta terveysvalinnoista myös yksilölle itselleen. Ongelmalliseksi tällaisen lähestymistavan tekee jo se, että on hankala määrittää, milloin valinta tupakoinnista voidaan katsoa tietoiseksi, riittävään tietoon ja ymmärrykseen pohjautuvaksi valinnaksi. Vielä ongelmallisemmaksi asian tekee se, että yksilöiden terveydenlukutaidon taso ja mahdollisuudet tiedon saamiseen, ymmärtämiseen ja käyttöön vaihtelevat myös yksilöstä itsestään riippumattomista syistä. Yksinkertaisinta onkin pitäytyä kaikille yhtäläisissä, terveysvalinnoista riippumattomasti saatavissa olevissa terveyspalveluissa.

Carter ja kollegat (2011) ovat esittäneet, että terveyden edistämistä tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta. Tarkastelussa tulee huomioida tutkimusnäyttö, joka tukee käytettävien menetelmien vaikuttavuutta. Toisaalta taas valittujen toimien eettisyydelle pitää antaa myös painoarvoa. Tämänkertainen blogikirjoitus oli pintaraapaisu tupakoinnin vähentämiseksi tehtävien toimien eettisistä perusteista, jotka tukevat tupakanvastaisia toimia niitä koskevan tutkimusnäytön ohella. Näihin pohjautuen yhteiskunnalla on oikeus ja myös velvollisuus säädellä tupakan saatavuutta, rajoittaa niiden käyttöä ja tarjota ohjausta tupakkaan liittyen.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: heidi.parisod(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

Katso myös aiemmat blogikirjoitukseni aiheesta:

Pelaten taistoon tupakkaa vastaan

Hämmennyksen vallassa tupakkaviestinnän viidakossa

Käytetyt lähteet:

Carter SM, Rychetnik L, Lloyd B, Kerridge IH, Baur L, Bauman A, Hooker C, Zask A. 2011. Evidence, Ethics, and Values: A Framework for Health Promotion. American Journal of Public Health 101(3), 465-472.

Gilbert A, Cornuz J. 2003. Which are the most effective and cost-effective interventions for tobacco control? WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network report), Kööpenhamina. Saatavissa: http://www.euro.who.int/document/e82993.pdf

Hoffman B. 2011. Is there a right to live an unhealthy life? Teoksessa: Soini S. (Toim.). Public Health – ethical issues. Nordic Council of Ministers, Kööpenhamina.

Resnik DB. 2007. Responsibility for health: personal, social, and environmental. Journal of Medical Ethics 33(8), 444-445.

Tupakkalaki 549/2016. Saatavissa: www.finlex.fi

Vanker A, Gie RP, Zar HJ. 2017. The association between environmental tobacco smoke exposure and childhood respiratory disease: a review. Expert Review of Respiratory Medicine 11(8), 661-673.

Vähänen M. 2015. Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Raportti 15/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126796/URN_ISBN_978-952-302-503-5.pdf?sequence=1