Otsikon pohdintoihin
ovat tarttuneet kansalliset hankkeet, kuten muun muassa Virtuaalisairaala 2.0-
sekä ODA-hanke. Mutta mitä nämä hankkeet ovat ja mihin niillä tähdätään?
Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä olla tietoisia näistä
hankkeista (vaikka osalle jo entuudestaan tuttuja varmasti ovatkin), sillä
tuleviin toiminnan muutoksiin on hyvä valmistautua hyvissä ajoin. Tämä
helpottaa myös tulevien digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoa. Teksti on kirjoitettu myös muita
terveydenhuoltoalaa vähänkään seuraavia ja terveydenhuollon palvelujen
käyttäjiä (eli lähestulkoon meitä kaikkia) silmällä pitäen ”nice to know”
ajatuksella.
Virtuaalisairaala 2.0-hanke (2016–2018) on yhteistyöhanke, jota toteuttaa viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri/koordinaattori, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri). Hanketta on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriön ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”- ohjelma.
Hankkeen tavoitteena on erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Hankkeessa syntyvät ratkaisut aiotaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti hankkeen jälkeen. Keskeisimpinä tavoitteina hankkeessa on tuoda erikoistason terveydenhuollon palvelut kaikkien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta lisäten näin kansalaisten tasa-arvoa. Digitaalisten palveluiden on tarkoitus täydentää perinteisiä terveydenhuollon palveluja ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Tuotettujen palveluiden avulla ei pelkästään pyritä parantamaan asiakkaan/potilaan oikea-aikaisia palveluita ja hoitoa, vaan tuottamaan sujuvuutta ja tehokkuutta myös terveydenhuollon ammattilaisten työhön, tehostamaan organisaatioiden toimintaprosesseja, asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden laatua.
Hankkeessa rakennettavia palveluita on ollut tekemässä suuri ja moniammatillinen joukko osaajia. Hankkeessa tuotettavien palvelujen rakentamisen ytimen muodostavat terveydenhuollon, ICT-ammattilaisten, kehittäjien ja muiden osaajien verkosto. Työ on ollut myös osallistavaa ja moniammatillisen tiimin lisäksi, digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisessä ovat olleet mukana asiakkaat, potilaat, heidän läheisensä, kokemusasiantuntijat, vertaistukijat sekä potilasjärjestöt asiantuntijoineen. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten sekä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden digitaalisia palveluja kehittävien hankkeiden, kuten julkisen perusterveydenhuollon ODA-hankkeen (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja Kelan Omakanta.fi –kehittämishankkeen kanssa.
Hankkeen näkyvin ja ehkä (ainakin päällisin puolin) kaikille tutuin palvelu on Terveyskylä.fi-palvelu, jossa tarjotaan tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylä sisältää eri sairauksiin ja potilasryhmiin keskittyviä taloja. Näitä ovat Aivotalo, Allergia- ja astmatalo, Harvinaissairauksien talo, Lastentalo, Leikkaukseen tulijan talo, Mielenterveystalo, Naistalo, Niveltalo, Nuortentalo, Kuntoutumistalo, Kivunhallintatalo, Painonhallintatalo, Reumatalo, Sydänsairauksien talo, Syöpätalo, Verisuonitalo, Vertaistalo sekä Helsingin Biopankki ja ammattilaisten osio. Vuoden 2018 loppuun mennessä tavoitteena on, että avoinna olisi noin 30 taloa.
Terveyskylän avoin puoli on tarkoitettu kaikille, se sisältää muun muassa informaatio- ja neuvontapalveluita ja talokohtaisia tietosisältöjä, palveluohjaus, joka perustuu oirearvioon tai -navigaattoriin ja jonka avulla potilas voidaan ohjata oikeaan palveluun, omahoito- ohjelmaan tai terveydenhuoltoalan ammattilaisen vastaanotolle, ensiapuun tai hälytyskeskukseen soittamiseen. Digihoitopolut on tarkoitettu potilaille ja ne sisältävät muun muassa itsehoito-ohjelman, eli kansalaiselle tai omaiselle suunnattu, ammattilaisen laatimia omahoito-ohjelmia. Omapolun eli asiakkuustilin voi luoda itselleen kuka tahansa, jonka lisäksi Omapolulle voidaan tuoda potilaan hoitoon liittyvät sisällöt, digihoitopolut, joihin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteen avulla. Omapolku on digitaalinen hoito- ja palvelukanava, jossa on mahdollisuus muun muassa turvalliseen viestinvaihtoon ammattilaisten kanssa ja potilasohjeiden lukemiseen. Terveyskylästä löytyy myös sovelluskatalogi, jonne kerätään itse tuotetut ja muiden tuottamat Terveyskylän suosittelemat mobiili- ja IoT -sovellukset, jotka täyttävät mobile guidelines- ohjeistuksen mukaiset vaatimukset. Terveyskylän ammattilaisen osio on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, josta löytyy erilaisia työkaluja ammattilaisille, kuten eKonsultaatiot, eKokoukset, etävastaanotto, asiantuntijahaku, eOsaamisen valmennukset, koulutukset, diagnosoinnin työkalut ja hoitotyön oppaat ja muut potilas/sairausryhmäkohtaiset materiaalit Ammattilaisten osion avulla tehdään mahdolliseksi laadun arviointi, näyttöön perustuvien ja tutkittujen metodien käyttöönotto ja uudenlaisen työnjaon toteuttaminen.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uudenlainen toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Toimintamallista tulee kansalaisille tarjottavien sähköisten hyvinvointipalveluiden runko ja sen on tarkoitus olla kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien hyödynnettävissä. Toimintamallin osia ovat luotettavan hyvinvointitiedon jakaminen, erilaiset palveluntarvetta ja hyvinvointia mittaavat testit ja itsearviot sekä yhteistyössä tehtävä hyvinvointisuunnitelma. ODA-hankkeessa rakennetaan sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa.
Jollei nyt esitellyt hankkeet ihan vastanneet otsikon kysymyksiin, niin ainakin ne ovat näyttämässä suuntaa tulevaisuuden terveydenhuollolle. Toivoa sopii, että tavoitteet saavutetaan ja tahtotila tähän on yhteinen, jotta tulevaisuuden digitaaliset innovaatiot onnistuvat saamaan aikaan yhä toimivamman toimintaympäristön, sujuvammat hoitopolut, sekä potilas- ja asiakaskeskeiset hoito- ja palvelukäytännöt sekä ennen kaikkea luovat mahdollisuuden edistää kansalaisten terveyttä tasavertaisesti.
Virtuaalisairaala 2.0-hanke (2016–2018) on yhteistyöhanke, jota toteuttaa viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri/koordinaattori, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri). Hanketta on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriön ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”- ohjelma.
Hankkeen tavoitteena on erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Hankkeessa syntyvät ratkaisut aiotaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti hankkeen jälkeen. Keskeisimpinä tavoitteina hankkeessa on tuoda erikoistason terveydenhuollon palvelut kaikkien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta lisäten näin kansalaisten tasa-arvoa. Digitaalisten palveluiden on tarkoitus täydentää perinteisiä terveydenhuollon palveluja ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Tuotettujen palveluiden avulla ei pelkästään pyritä parantamaan asiakkaan/potilaan oikea-aikaisia palveluita ja hoitoa, vaan tuottamaan sujuvuutta ja tehokkuutta myös terveydenhuollon ammattilaisten työhön, tehostamaan organisaatioiden toimintaprosesseja, asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden laatua.
Hankkeessa rakennettavia palveluita on ollut tekemässä suuri ja moniammatillinen joukko osaajia. Hankkeessa tuotettavien palvelujen rakentamisen ytimen muodostavat terveydenhuollon, ICT-ammattilaisten, kehittäjien ja muiden osaajien verkosto. Työ on ollut myös osallistavaa ja moniammatillisen tiimin lisäksi, digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisessä ovat olleet mukana asiakkaat, potilaat, heidän läheisensä, kokemusasiantuntijat, vertaistukijat sekä potilasjärjestöt asiantuntijoineen. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten sekä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden digitaalisia palveluja kehittävien hankkeiden, kuten julkisen perusterveydenhuollon ODA-hankkeen (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja Kelan Omakanta.fi –kehittämishankkeen kanssa.
Hankkeen näkyvin ja ehkä (ainakin päällisin puolin) kaikille tutuin palvelu on Terveyskylä.fi-palvelu, jossa tarjotaan tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylä sisältää eri sairauksiin ja potilasryhmiin keskittyviä taloja. Näitä ovat Aivotalo, Allergia- ja astmatalo, Harvinaissairauksien talo, Lastentalo, Leikkaukseen tulijan talo, Mielenterveystalo, Naistalo, Niveltalo, Nuortentalo, Kuntoutumistalo, Kivunhallintatalo, Painonhallintatalo, Reumatalo, Sydänsairauksien talo, Syöpätalo, Verisuonitalo, Vertaistalo sekä Helsingin Biopankki ja ammattilaisten osio. Vuoden 2018 loppuun mennessä tavoitteena on, että avoinna olisi noin 30 taloa.
Terveyskylän avoin puoli on tarkoitettu kaikille, se sisältää muun muassa informaatio- ja neuvontapalveluita ja talokohtaisia tietosisältöjä, palveluohjaus, joka perustuu oirearvioon tai -navigaattoriin ja jonka avulla potilas voidaan ohjata oikeaan palveluun, omahoito- ohjelmaan tai terveydenhuoltoalan ammattilaisen vastaanotolle, ensiapuun tai hälytyskeskukseen soittamiseen. Digihoitopolut on tarkoitettu potilaille ja ne sisältävät muun muassa itsehoito-ohjelman, eli kansalaiselle tai omaiselle suunnattu, ammattilaisen laatimia omahoito-ohjelmia. Omapolun eli asiakkuustilin voi luoda itselleen kuka tahansa, jonka lisäksi Omapolulle voidaan tuoda potilaan hoitoon liittyvät sisällöt, digihoitopolut, joihin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteen avulla. Omapolku on digitaalinen hoito- ja palvelukanava, jossa on mahdollisuus muun muassa turvalliseen viestinvaihtoon ammattilaisten kanssa ja potilasohjeiden lukemiseen. Terveyskylästä löytyy myös sovelluskatalogi, jonne kerätään itse tuotetut ja muiden tuottamat Terveyskylän suosittelemat mobiili- ja IoT -sovellukset, jotka täyttävät mobile guidelines- ohjeistuksen mukaiset vaatimukset. Terveyskylän ammattilaisen osio on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, josta löytyy erilaisia työkaluja ammattilaisille, kuten eKonsultaatiot, eKokoukset, etävastaanotto, asiantuntijahaku, eOsaamisen valmennukset, koulutukset, diagnosoinnin työkalut ja hoitotyön oppaat ja muut potilas/sairausryhmäkohtaiset materiaalit Ammattilaisten osion avulla tehdään mahdolliseksi laadun arviointi, näyttöön perustuvien ja tutkittujen metodien käyttöönotto ja uudenlaisen työnjaon toteuttaminen.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uudenlainen toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Toimintamallista tulee kansalaisille tarjottavien sähköisten hyvinvointipalveluiden runko ja sen on tarkoitus olla kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien hyödynnettävissä. Toimintamallin osia ovat luotettavan hyvinvointitiedon jakaminen, erilaiset palveluntarvetta ja hyvinvointia mittaavat testit ja itsearviot sekä yhteistyössä tehtävä hyvinvointisuunnitelma. ODA-hankkeessa rakennetaan sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa.
Jollei nyt esitellyt hankkeet ihan vastanneet otsikon kysymyksiin, niin ainakin ne ovat näyttämässä suuntaa tulevaisuuden terveydenhuollolle. Toivoa sopii, että tavoitteet saavutetaan ja tahtotila tähän on yhteinen, jotta tulevaisuuden digitaaliset innovaatiot onnistuvat saamaan aikaan yhä toimivamman toimintaympäristön, sujuvammat hoitopolut, sekä potilas- ja asiakaskeskeiset hoito- ja palvelukäytännöt sekä ennen kaikkea luovat mahdollisuuden edistää kansalaisten terveyttä tasavertaisesti.
Kirjoittajan
tiedot:
Anni
Pakarinen
sairaanhoitaja,
Terveystieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava
Turun
yliopisto, hoitotieteen laitos
e-mail: anni.pakarinen@utu.fi
Kirjoitus
perustuu seuraaviin lähteisiin:
