VAS, VRS vai NRS? – Vinkkejä kipumittarin valintaan

Kipu on subjektiivinen kokemus, jonka arvioinnissa tulee käyttää ensisijaisesti potilaan omaa arviota kivun voimakkuudesta aina kun se on mahdollista. Kivun voimakkuutta arvioidaan yleisesti yksiulotteellisilla kipumittareilla, kuten numeerinen kipuasteikko NRS (Numeric Rating Scale, 0–10), VAS-mittari (Visual Analogue Scale, 0–100mm) ja verbaalinen kipumittari VRS (Verbal rating Scale). Tässä kirjoituksessa esitellään lyhyesti näiden mittareiden eroja ja käyttösuosituksia Hjermstrand ym. (2011) ja Breivikin (2017) tutkimuksiin perustuen.

Sekä VAS-mittari, numeerinen kipuasteikko ja verbaalinen kipumittari sopivat hyvin akuutin kivun arviointiin ja ovat jo käytössä laajasti esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kivun arvioinnissa. Kuitenkin usein kaikista yksiulotteisista kipumittareista käytetään virheellisesti yhteistä VAS-mittari nimitystä, vaikka mittarina olisi jokin muu tai mittausta ei olisi tehty VAS-mittarin ohjeen mukaisesti. Kirjallisuus mainitsee jopa hoitotyöntekijöiden käyttämän englanninkielisen verbin ”to VAS”, joka tarkoittaa yleistä kivun mittaamista. Suomeksi tämän voisi kääntää esimerkiksi ”VAS:n ottamiseksi”.

VAS-mittarilla tarkoitetaan horisontaalista (tai joskus vertikaalista) kipujanaa, johon potilas/asiakas itse merkitsee sen kohdan, joka kuvaa hänen kipunsa voimakkuutta arviointihetkellä. VAS-janaa voidaan käyttää perinteisellä kynä ja paperi -tyylillä, mutta pahvinen kipumittari tai elektroninen VAS-versio ovat jo usein saatavilla. Sekä VAS-mittari että numeerinen kipuasteikko NRS ovat tutkimusten mukaan luotettavia ja herkkiä akuutin kivun mittareita. Näistä kahdesta NRS on useissa tutkimuksissa todettu käytännöllisemmäksi terveydenhuollon ympäristöön sen yksinkertaisuutensa ja ymmärrettävyytensä takia. Myös useat potilasryhmät ovat tutkimuksissa suosineet NRS:n käyttöä. VAS-mittaria käyttäessä ongelmana voivat olla esimerkiksi potilaan heikentynyt näkö tai käsien käyttö. Myös kipujanan käsite on voi olla hankalampi ymmärtää kuin numeraalinen kivunarviointiasteikko.  Verbaalinen kipumittari, jossa kivun voimakkuutta kuvataan sanallisella asteikolla, sisältää tavallisesti neljästä seitsemään vaihtoehtoa (esim. VRS4:n asteikko: ei kipua/ lievä/kohtalainen/voimakas kipu). Se on todettu myös helppokäyttöiseksi ja käytännölliseksi ja toimii erityisesti kouluikäisillä lapsilla sekä ikääntyneillä ja lievästä muistisairaudesta kärsivillä. Verbaalisen kipumittarin on lisäksi todettu kuvaavan paremmin syöpäkipuun liittyvää kivun voimakkuuden vaihtelua kuin NRS tai VAS -mittarit.

Kaikki tässä kirjoituksessa mainitut kipumittarit ovat ominaisuuksiltaan hyviä ja laajasti tutkittuja. Niiden käyttö on suositeltua sekä käytännön työhön että tutkimuskäyttöön. Terveydenhuollon ammattilaisen tulisi kuitenkin tunnistaa, missä tilanteessa ja kenelle on valitsemassa mittaria ja tuntea mittarin perusominaisuudet. Hoidon kirjaamisen kannata on tärkeää, että tiedetään, mitä mittaria ollaan käyttämässä ja käytetään valittua mittaria oikein. Tällöin kivun arvioinnin tulosta voidaan käyttää luotettavasti hoitoon liittyvään päätöksentekoon ja hoidon tuloksellisuuden seuraamiseen.

Kirjoittajan tiedot:

Riitta Mieronkoski

fysioterapeutti, TtM, TtT-opiskelija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

ritemi@utu.fi

Lähteet:

Breivik, H. (2017, April 1). Patients’ subjective acute pain rating scales (VAS, NRS) are fine; more elaborate evaluations needed for chronic pain, especially in the elderly and demented patients. Scandinavian Journal of Pain. Elsevier. https://doi.org/10.1016/j.sjpain.2017.01.001

Hjermstad, M. J., Fayers, P. M., Haugen, D. F., Caraceni, A., Hanks, G. W., Loge, J. H., … European Palliative Care Research Collaborative (EPCRC). (2011). Studies Comparing Numerical Rating Scales, Verbal Rating Scales, and Visual Analogue Scales for Assessment of Pain Intensity in Adults: A Systematic Literature Review. Journal of Pain and Symptom Management, 41(6), 1073–1093. https://doi.org/10.1016/j.jpainsymman.2010.08.016