Lasten fyysistä aktiivisuutta selittäviä tekijöitä metsästämässä

Lasten fyysiseen aktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä käsittelin jo aikaisemmassa blogikirjoituksessani, mutta ajattelin vielä syventää tuota kirjoitusta. Tutkimuksessa puhutaan johonkin asiaan yhteydessä olevista tekijöistä (correlates) ja määrittävistä tai selittävistä tekijöistä (determinants), ja näiden ero löytyy tutkimusmenetelmästä. Korrelaatiota voidaan tutkia yhdessä mittauspisteessä, kun taas määrittävän tai selittävän tekijän tutkimiseen tarvitaan pitkittäisasetelma ja erilainen tilastollinen analyysi. Fyysiseen aktiivisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä onkin siis enemmän tietoa, kuin fyysistä aktiivisuutta tai sen muutosta määrittävistä tai selittävistä tekijöistä (Cragg ym. 2011).

Fyysiseen aktiivisuuteen yhteydessä olevat ja sitä selittävät tekijät voidaan jakaa viiteen luokkaan, jotka ovat: biologiset tekijät, psykososiaaliset tekijät, käyttäytymiseen liittyvät tekijät, sosiaaliset tekijät ja ympäristöön liittyvät tekijät (Trost ym 2002, Bauman ym. 2012).

Biologisista tekijöistä miessukupuoli selittää johdonmukaisesti korkeampia fyysisen aktiivisuuden tasoja lapsilla ja nuorilla (Craggs ym. 2011, Bauman ym. 2012).

Psykososiaalisista tekijöistä fyysistä aktiivisuutta määrittää minäpystyvyyden tunne ja kokemus omasta kyvykkyydestä suorittaa tietty tehtävä (Craggs ym. 2011, Bauman ym. 2012).

Käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä aikaisemman fyysisen aktiivisuuden määrä selittää myös tulevaa fyysisen aktiivisuuden määrää. Samoin osallistuminen liikuntaharrastuksiin selittää myös tulevaisuuden aktiivisuustasoja. (Sallis ym. 2000, Craggs ym. 2011, Bauman ym. 2012.)

Sosiaalisista tekijöistä ympäristön tuki ja vaikutteet, kuten vanhempien tuki lapsen fyysiselle aktiivisuudelle, selittävät lapsen fyysistä aktiivisuutta (Sallis ym. 2000, Biddle ym. 2005, Van Der Horst ym. 2007, Bauman ym. 2012). Vanhempien tuesta lapsen fyysiselle aktiivisuudelle on myös ristiriitaisia tutkimustuloksia, sillä on myös viitteitä siitä, että vanhempien tuki ei selitä lapsen fyysisen aktiivisuuden tasoja (Craggs ym. 2011). Vanhemman tuki on siis yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (Van Der Horst ym. 2007), mutta sen ei ole todettu selittävän lapsen aktiivisuustasoja (Craggs ym. 2011).

Ympäristöön liittyvistä tekijöistä pääsy liikuntapaikoille, liikuntavälineiden saatavuus, ympäristön turvallisuus ja rakenne (esim. kevyen liikenteen väylien verkko) ovat yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen (Ferreira ym. 2006). Lapsen ulkona viettämä aika selittää lapsen fyysisen aktiivisuuden määrää voimakkaasti (Sallis ym. 2000).

Poimin tähän vielä edellisen blogikirjoituksen vinkit vanhemmille, päiväkoteihin ja kouluihin sekä terveydenhuoltoon lapsen fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi.

Vinkkejä vanhemmille:
- Ulkoilun* ja yhteisen liikunnallisen ajan lisääminen
- Positiivisten ja monipuolisten liikuntakokemusten tarjoaminen*
- Koulumatkaliikuntaan kannustaminen
- Ruutuajan rajoittaminen

Vinkkejä päiväkoteihin ja kouluihin: 
- Istumisen vähentäminen
- Toiminnallisuuteen ja välituntiliikuntaan kannustaminen 
-  Ulkoilun lisääminen*
- Positiivisten ja monipuolisten liikuntakokemusten tarjoaminen*

Vinkkejä kuntapäättäjille: 

- Ehkäisevän terveydenhuollon edellytysten tukeminen

- Liikuntapalveluihin panostaminen
- Kevyen liikenteen väyliin panostaminen
- Päiväkotien ja koulupihojen liikuntamahdollisuuksiin panostaminen

Vinkkejä terveydenhuoltoon: 
- Liikunnan puheeksiottaminen, hyötyjen kertominen ja kannustaminen

*lisäys edellisen kirjoituksen listaan

Kirjoittajan tiedot:
Lotta Hamari
fysioterapeutti, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
anloka@utu.fi

Kirjoitus perustuu lähteisiin:

Bauman AE, Reis RS, Sallis JF, Wells JC, Loos RJ, Martin BW & Lancet Physical Activity Series Working Group. 2012. Correlates of physical activity: why are some people physically active and others not? Lancet (London, England) 380 (9838), 258–271.

Biddle SJH, Whitehead SH, O’Donovan TM, Nevill ME. Correlates of participation in physical activity for adolescent girls: a systematic review of recent literature. J Phys Act Health 2005; 2: 423–34

Craggs C., Corder K., van Sluijs E.,M.F. & Griffin S.J. (2011) Determinants of Change in Physical Activity in Children and Adolescents: A Systematic Review. American Journal of Preventive Medicine 40(6), 645-658.

Ferreira I, van der Horst K, Wendel-Vos W, Kremers S, van Lenthe FJ & Brug J. 2007. Environmental correlates of physical activity in youth - a review and update. Obesity Reviews: An Official Journal of the International Association for the Study of Obesity 8 (2), 129–154. 

Sallis JF, Prochaska JJ, Taylor WC. A review of correlates of physical activity of children and adolescents. Medicine & Science in Sports & Exercise. 2000; 32:963–975. [PubMed: 10795788]

Trost SG, Owen N, Bauman AE, Sallis JF, Brown W. Correlates of adults’ participation in physical activity: review and update. Med Sci Sports Exerc 2002; 34: 1996.

Van Der Horst K., Paw M.J., Twisk J.W. & Van Mechelen W. (2007) A brief review on correlates of physical activity and sedentariness in youth. Medicine and Science in Sports and Exercise 39(8), 1241-1250.