Pysyykö terveydenhuolto digitalisaation mukana?

Terveydenhuollon digitalisaatio on menossa kovalla vauhdilla eteenpäin. Digitalisaation mahdollisuuksia korostetaan poliittisissa linjauksissa ja siihen liittyen on käynnissä useita hankkeita, joiden on tarkoitus tuoda digitaaliset terveyspalvelut sekä terveydenhuollon asiakkaiden, omaisten että ammattilaisten ulottuville (lue hankkeista lisää täältä). Myös tarjolla olevien digitaalisten innovaatioiden määrä on hurjassa kasvussa. Tästä osoituksena oli muun muassa viime viikolla järjestetty startup-tapahtuma SLUSH, jossa digiterveys oli tututtuun tapaan vahvasti esillä. Myös aihetta koskevan tutkimuksen määrä on jatkanut kasvuaan.

Entä käyttöönotto?

Digitaalisten innovaatioiden ja sitä koskevan tutkimuksen kasvavasta määrästä ja niihin liittyvästä kiinnostuksesta huolimatta uusimmat digiterveyden ratkaisut näkyvät vielä vähän terveydenhuollossa, etenkin julkisella sektorilla. Tulevan sote-uudistuksen uumoillaan vauhdittavan digitalisaatiokehitystä, mutta käyttöönoton edistäminen edellyttää myös vähäisen hyödyntämisen taustalla vaikuttavien syiden tarkastelua ja niihin huomion kiinnittämistä.

Digitalisaatiokehitys haastaa tutkimuksen ja koulutuksen 

Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä. Perinteisesti digitaalisia innovaatioita koskeva tutkimus on kuitenkin painottunut innovaatioiden kehittämiseen ja vaikutusten arviointiin, jonka lisäksi tarvitaan myös implementaatioprosesseja tarkastelevaa tutkimusta. Digitaalisten innovaatioiden implementaatiota eli käyttöönottoa voidaan lähestyä tutkimuksella hyödyntäen esimerkiksi olemassa olevia tutkimusnäytön ja interventioiden käyttöönottoa tarkastelevia malleja (ks. esimerkiksi Harvey & Kitson 2016). Nämä mallit ohjaavat suuntaamaan tutkimusta ja kiinnittämään huomioita käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden moninaisuuteen. Tällaiset mallit ovat hyödyllisiä, vaikkakaan ne eivät ole kehitetty spesifisti digitaalisia interventioita silmällä pitäen. Esimerkiksi Harveyn ja Kitsonin (2016) PARISH-malli ohjaa tarkastelemaan implementaatiota neljästä eri osa-alueesta käsin: 1) itse innovaation ominaisuuksien näkökulmasta, 2) niiden näkökulmasta, kenelle innovaatio on tarkoitettu käytettäväksi tai 3) siitä näkökulmasta, mihin ympäristöön se on tarkoitettu ja 4) miten se on tarkoitettu käytettäväksi. Malli osoittaa, että käyttöönottoa tulee tarkastella niin loppukäyttäjän kuin myös organisatoristen ja poliittisten tekijöiden näkökulmista.

PARISH-mallissa esitettyjen tekijöiden ohella digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa voi esiintyä vielä spesifisti niihin liittyviä osin tunnistamattomiakin haasteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jo tunnistetut laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät teknisen tuen tarpeet terveydenhuollossa. Myös näitä haasteita ja niihin liittyviä ratkaisuja voidaan tunnistaa implementaatioprosesseja tarkastelevalla tutkimuksella. Aihetta koskevan tutkimuksen lisäksi kovaa vauhtia etenevä digitalisaatiokehitys haastaa myös koulutuksen pysymään vauhdissaan mukana. Ajantasaista koulutusta digitaalisten innovaatioiden mahdollisuuksista ja käytöstä tarvitaan niin ammatillisissa oppilaitoksissa, yliopistoissa kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden täydennyskoulutuksessakin.

Digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien ohella vaateet terveydenhuollon vauhdissa mukana pysymisen takaamiseksi ovat moninaiset. Haasteiden ja ratkaisujen löytämisen lisäksi halua ja resursseja löydettyjen ratkaisujen toteuttamiselle myös tarvitaan käyttöönoton ongelmakohtien taklaamiseksi. Paukkuja näihin kannattaa laittaa, jotta terveydenhuolto pysyy digitalisaation matkassa mukana ja saa siitä optimaalisen hyödyn irti.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: heidi.parisod(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

P.S. Yhtenä ajantasaisen tiedon koulutuskanavana toimii tämä blogi, josta löytyy jo nyt paljon luettavaa ja tietoa digiterveyden saralta jaettavaksi muillekin omassa työyksilössä. Antoisia lukuhetkiä!

Lähteet:

Harvey G, Kitson A. 2016. PARIHS revisited: from heuristic to integrated framework for the successful implementation of knowledge into practice. Implementation Science 11, 33.

Mediuutiset 2017. Vauvojen värinäpatja voitti Slushissa äitiyspakkauksen inspiroiman startup-kisan. Saatavissa: http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/vauvojen-varinapatja-voitti-slushissa-aitiyspakkauksen-inspiroiman-startup-kisan-6690151

Penny RA, Bradford NK, Langbecker D. 2017. Registered Nurse and Midwife Experiences of Using Videoconferencing in Practice: a Systematic Review of Qualitative Studies. Journal of Clinical Nursing, [Epub ahead of print].

Shin EH, Cummings E, Ford K. 2017. A qualitative study of new graduates' readiness to use nursing informatics in acute care settings: clinical nurse educators' perspectives. Contemporary Nurse 25, 1-13. [Epub ahead of print]

STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016.