tiistai 19. joulukuuta 2017

Sateenkaari-ihmiset terveydenhuollon asiakkaina

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voidaan nimittää yhteisesti sateenkaari-ihmisiksi. He ovat henkilöitä, joiden seksuaalinen suuntautuminen on muuta kuin heterous ja/tai heidän sukupuoli-identiteettinsä eroaa perinteisistä tyttö/poika, mies/nainen tai maskuliininen/feminiininen-määritelmistä. Toisin sanoen seksuaalivähemmistöihin voidaan nimetä kuuluvaksi homot, lesbot, biseksuaalit, queerit, aseksuaalit, panseksuaalit. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voidaan luokitella transihmisiin, intersukupuolisiin, sukupuolettomiin ja sukupuoliristiriitaa kokeviin ihmisiin. Edellä mainittujen lisäksi ihminen voi kokea seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä muunlaisin tavoin, jotka eivät noudata yhteiskunnan perinteisiä määritelmiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.

Sateenkaari-ihmisten olemassaolon tunnistaminen on lisääntynyt viime vuosina, eikä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta puhuminen ole enää niin suuri tabu kuin se oli aiemmin. Sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat muuttuneet 2000-luvun aikana: Muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa ovat esimerkiksi naisparien laillinen oikeus päästä hedelmöityshoitoihin vuodesta 2007 lähtien sekä samaa sukupuolta oleville pareille 1.3.2017 voimaan astunut oikeus avioliittoon. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeudet eivät tosin ole muuttuneet suomalaisessa yhteiskunnassa kovinkaan paljoa; viime vuosina useat ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet kantaa sukupuolenkorjausta koskevaan lainsäädäntöön, joka nähdään ihmisoikeuksia loukkaavana. Tämä näkemys perustuu siihen, että Suomessa juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön ja käytävä läpi tietyt hoidot ennen juridisen sukupuolen vahvistamista.

Mutta mitä sateenkaari-ihmisten olemassaolo merkitsee terveydenhuollossa? Mitä hoitotyötä tekevän ammattilaisen olisi oleellista tietää eri-ikäisten sateenkaari-ihmisten kohtaamisesta terveydenhuollossa? Tarkastelen seuraavaksi joitakin keskeisiä tuloksia suomalaisten organisaatioiden toteuttamista tutkimuksista.

Sateenkaarinuorten näkökulma otettiin ensimmäistä kertaa mukaan vuoden 2017 kansallisessa Kouluterveyskyselyssä, jossa toisen asteen opiskelijoilta kysyttiin seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolen kokemisesta. Seksuaalinen tasavertaisuus ry (Seta) ja Nuorisotutkimusseuran Hyvinvoiva sateenkaarinuori-yhteishankkeessa kartoitettiin suomalaisten sateenkaarinuorten hyvinvointia Suomessa eri elämän osa-alueilla. Tutkimusten tulosten perusteella sateenkaarinuorten hyvinvointi on heteronuoria alhaisempaa. Kuitenkin moni sateenkaarinuori voi hyvin, ja sateenkaarinuorista monet uskalsivat jutella kouluterveydenhoitajalle asioistaan. Osa kuitenkin yhä välttää identiteettinsä paljastamista, koska he pelkäävät ympäristön negatiivista suhtautumista esimerkiksi syrjinnän muodossa. Näin ollen nuorten parissa työskentelevien aikuisten olisi tärkeää näyttää nuorille, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta voi keskustella avoimesti.

Sateenkaariperheiden kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista on tutkittu Sateenkaariperheet-kyselyn avulla yhteistyössä Työministeriön kanssa vuonna 2006. Sateenkaariperheet ovat tulosten mukaan monimuotoisia perheitä, jotka voivat koostua perinteisestä kahden vanhemman ydinperheestä erilaisiin monimuotoisiin perheisiin. Kyselyn keskeisin tulos oli, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on laadittu heteroydinperheiden tarpeita ajatellen, joten sateenkaariperheitä ajatellen palveluiden monimuotoisuutta tulisi kehittää. Terveyspalveluiden työntekijöiden olisi tärkeää tietää erilaisista sateenkaariperheiden muodoista, jotta he osaisivat kohdata avoimesti ja ennakkoluulottomasti naispareja, miespareja, transvanhempia, useamman vanhemman perheitä sekä itseellisiä vanhempia. Sekä biologisten että sosiaalisten vanhempien tasavertaisen osallisuuden mahdollistaminen on tärkeää, jottei kukaan sateenkaariperheen vanhempi kokisi jäävänsä ulkopuoliseksi.

Seta on toteuttanut Yhdenvertainen vanhuus-projekteja, joiden tutkimuskohteena ovat olleet ikääntyneet sateenkaari-ihmiset (sateenkaari-seniorit). Ensimmäisen projektin (2012–2014) aikana tehdyissä tutkielmissa ilmeni kolme sateenkaari-senioreille keskeistä vanhustyöhön liittyvää toivetta. Sateenkaarisenioreille on tärkeää, että ikääntyneiden palveluiden parissa työskentelevillä olisi tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja vanhuuteen liittyvistä tuentarpeista ennen kuin ensimmäinen identiteetistään avoin asiakas tulee kohdalle. Toiseksi he toivoivat suhtautumisen olevan luontevaa, ennakkoluulotonta, sekä ilman identiteettiin liittyvää ihmettelyä. Kolmanneksi sateenkaariseniorit toivoivat tukea omaan identiteettiin liittyvien kysymysten käsittelyssä, ja mahdollisuutta elää omannäköistä elämää myös vanhuudessa. Monet sateenkaariseniorit ilmaisivat myös, kuinka tärkeää omasta identiteetistä ja elämäntarinastaan kertominen on vanhuudessa, ja näin ollen sateenkaariseniorin kuunteleminen antaa mahdollisuuden yksilölliseen kohtaamiseen myös terveydenhuollossa.

Yhteenvetona esitän 4 neuvoa sateenkaari-ihmisten kohtaamiseen terveydenhuollossa:

1. Suhtaudu avoimesti asiakkaisiisi; älä oleta asiakkaasi sukupuoli-identiteettiä, seksuaalista suuntautumista tai perhemuotoa.   
2. Jos et ole varma asiakkaasi kumppanin sukupuolesta, kysy rohkeasti, jos tämä tieto on tarpeellinen. Kysyvä ei tieltä eksy. 
3. Ilmaise etenkin nuorille, että seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus on ok. 
4. Ole kiinnostunut seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta; 
lukemalla voit oppia paljon, kaikkea ei tarvitse ymmärtää heti ja jos jokin asia jää askarruttamaan, ota rohkeasti yhteyttä Setaan tai vaikka tämän blogitekstin kirjoittajaan. Tyhmiä kysymyksiä ei ole!

Lisätietoa sateenkaari-ihmisistä: 
Setan sateenkaarisanasto. http://seta.fi/sateenkaarisanasto/ 
Trasek ry. http://www.trasek.fi  
Sateenkaariperheet ry. http://www.sateenkaariperheet.fi/ 
Sateenkaariseniorit. http://seta.fi/sateenkaariseniorit/
 

Kirjoittajan tiedot:  
Minna Laiti
Röntgenhoitaja, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
mianlai@utu.fi

Lähteet:

Alanko, K. (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Unigrafia, Helsinki.

Amnesty International 2017. Transihmisten oikeudet. https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/itsemaaraamisoikeus-sukupuoleen/ Viitattu 19.12.2017


Kuosmanen P & Jämsä J (toim.) 2007. Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa. SEIS – Suomi eteenpäin ilman syrjintää-julkaisu, Työministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki.


Laki avioliittolain muuttamisesta 156/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150156

Laki hedelmöityshoidoista 22.12.2006/1237. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061237

Seksuaalinen tasavertaisuus ry SETA 2016. Sateenkaarisanasto. http://seta.fi/sateenkaarisanasto/ Viitattu 19.12.2017
 

Seksuaalinen tasavertaisuus ry SETA 2017. Avioliittolaki. http://seta.fi/avioliittolaki/#otsikko1 Viitattu 19.12.2017
 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 25/2017. Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuortenhyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135233/URN_ISBN_978-952-302-909-5.pdf?sequence=1 Viitattu 19.12.2017

United Nations Human Rights 2016. The cruel, inhuman and degrading treatment of trans and intersex people in Finland. Submission to the UN Committee against torture. 59th session, November 2016. http://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CAT/Shared%20Documents/FIN/INT_CAT_CSS_FIN_25540_E.pdf

Valtonen S & Hakola SM 2014. Haluaisin pystyä kertomaan- Sateenkaariseniorit ikääntyneille suunnattujen palveluiden asiakkaina. Seta-julkaisuja 26. Otava, Helsinki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti