Ajatuksia talven 2017–2018 tarttuvista taudeista

Olemme keskellä erilaisten hengitysinfektioiden aikaa. Influenssakausi on ollut Suomessa varsin epätyypillinen alkaen ensin yleisemmin B-influenssalla ja sitten vasta A-influenssalla. Kaiken lisäksi olemme saaneet vielä nauttia monista RSV-tapauksista. Influenssaan tärkein suojautumiskeino on rokote. Myös terveydenhuoltohenkilöstön kausi-influenssarokotteen ottaminen on herättänyt tänä vuonna erityisiä intohimoja uuden tartuntatautilain myötä. En lähde asiaa sen kummemmin nyt pohdiskelemaan, mutta totean vain, että terveydenhuollossa influenssarokote suojaa potilaita, työntekijää itseään ja hänen omaisiaan. Ja on turvallinen ottaa.

Tärkeimpinä menetelminä erilaisten hengitystieinfektioiden ehkäisyssä on lisäksi huolellinen käsihygienia, koska suurin osa viruksista leviää kosketustartuntana. Kotona käsien pesu vedellä ja saippualla. Erilaisissa hoitolaitoksissa käsihuuhteen käyttö. Kosketuksen lisäksi hengitystievirukset leviävät pisaroiden välityksellä. Nykykäsityksen mukaan tartunnanriski on oleellisesti pienentynyt noin 1,5 metrin päässä tartunnanlähteestä. Jos tämä etäällä pysyttely ei ole mahdollista kuten esimerkiksi terveydenhuollossa potilaita hoidettaessa, käytetään suu-nenäsuojusta ehkäisemään tartuntoja. Tartunnan ehkäisyn kannalta on myös oleellista, ettemme yskiessämme ja aivastaessamme levitä viruksia ympärillemme, vaan yskimme joko nenäliinaan tai kainaloomme. Käsiin yskiessämme saamme viruksia käsiimme, josta ne kosketuksemme välityksellä leviävät ympäristöön.

Erilaisten hengitystieinfektioiden lisäksi vatsatauti voi meidät yllättää nyt kevättalven aikaan. Usein aiheuttajana voi olla norovirus, joka on erittäin tarttuva. Noroviruksen aiheuttamien epidemioiden ehkäisy on vaikeaa paitsi viruksen tartuttavuuden, myös sen kestävyyden vuoksi. Ihmisen norovirusta ei ole mahdollista kokeellisesti kasvattaa, joka on tuonut norotutkimukselle oman haasteensa. Noroviruksesta tiedetään, että se kestää hyvin kuumaa, kylmää, kuivumista ja desinfektioaineita. Terveydenhuollossa tämä tulee huomioida mm. siksi, että alkoholihuuhteiden teho noroviruksen on alentunut (Tuladhar ym. 2015). Asiasta on useita tutkimuksia, jotka ovat osin keskenään ristiriitaisia (Sattar ym. 2011). Norovirus leviää kosketuksen välityksellä, mutta myös muita tartuntareittejä on epäilty epidemiologisten tutkimusten perusteella. Tutkimuksen mukaan epidemia-aikana norovirusta on voitu löytää paitsi potilashuoneista myös hoitajien tiloista. Viiden minuutin aikana henkilö pystyy sisään hengittämään 60 viruskopiota, joka pystyy jo aiheuttamaan taudin. (Bonifait ym. 2015), joten suojautuminen ainakin suu-nenäsuojuksella noron kohdalla olisi tartuntojen kannalta myös merkittävää.

Monen moista virusta on siis tarjolla. Vastikään uutisoitiin, että Listeria-bakteerin aiheuttamia tautitapauksia, jopa kuolemia, on ollut Suomessa aiempaa enemmän. Suomessa tehdään hienoa tarttuvien tautien seurantaa. Yhteisen eurooppalaisen tautikeskuksen avulla voitiin myös nämä kuitenkin suhteellisen pitkällä aikavälillä tulleiden listeriatapausten yhteys havaita ja selvittää. Tapausten taustalla löydettiin pakastemaissipakkaukset. Listeria on yleinen bakteeri ympäristössä. Ongelmana on se, että mikrobi kykenee elämään ja lisääntymään myös hapettomassa tilassa jääkaappilämpötilassa. Jos listeriaa pääsee elintarvikeketjuun, se kyllä tuhoutuu kuumennettaessa. Meille suomalaisille tärkeä juhlahetkiin kuuluva graavikala voi olla riski taudille alttiille ihmiselle kuten vanhukselle tai raskaana olevalle.

Kaikkia tarttuvia tauteja emme pysty ehkäisemään, mutta voimme omalla käytöksellämme minimoida tartunnan riskiä. Tuo aiemmin jo mainitsemani vanhanaikainen käsihygienia, yskimistottumuksemme ja itse asiassa monet muutkin jo todennäköisesti kotikasvatuksessamme opitut asiat ovat hyvä suoja, mutta tutkimusten avulla saamme lisääntyvästi tietoa tautien esiintyvyydestä ja tartuntatavoista ja voimme kohdentaa torjuntatoimemme entistä paremmin.

Kirsi Terho, esh, hygieniahoitaja, TtM, jatko-opiskelija TY
Kirsi.m.terho(at)gmail.com

Lähteet
Bonifait ym. Detection and quantification of airborne norovirus during outbreaks in healthcare facilities. Clin Infect Dis 2015; 1; 61:299-304.
Sattar ym. In vivo comparison of two human norovirus surrogates for testing ethanol-based handrubs: the mouse chasing the cat! PLos One 2011; 6:17340.
Tuladhar ym. Reducing viral contamination from finger pads: handwashing is more effective than alcohol-based hand disinfectants. J Hosp Infect 2015; 90:226-34.