”Sairaanhoitaja Sarin poissaolot”

Tutkin hoitotyön lähiesimiesten työtä hyvin kapeasta, mutta keskeisestä näkökulmasta: mitä he konkreettisesti tekevät korvatakseen hoitajien äkilliset poissaolot. Vielä julkaisemattomassa aineistossa keräsimme yli 2000 poissaoloa sekä kaikki työsuoritteet, joita hoitotyön esimiehet tekivät korvatakseen nämä poissaolot. Puhelut, sähköpostit ja keskustelut kollegoiden ja hoitotyöntekijöiden kanssa ovat arkipäivää. Yhden poissaolon selvittämiseen tarvitaan keskimäärin 4 työsuoritetta ja aikaa tähän kuluu kokonaisuudessaan noin tunti/poissaolo. Poissaoloja osastonhoitaja selvittää noin kaksi kertaa työvuoronsa aikana. Valtaosa poissaoloista johtuu äkillisistä sairauslomista.

Ticharwa et al., (2018) ovat tutkineet hoitohenkilökunnan poissaoloihin liittyviä trendejä hieman tarkemmin. Tutkimuksen kohteena oli australialainen sairaala, jossa oli 300 vuodepaikkaa, 14 hoitoyksikköä ja 425 hoitajaa. Suunnittelemattomat poissaolot keskittyivät talvikauteen. Talvikauteen kertyi myös suunniteltuja lomapäiviä noudattaen koulujen lomajaksoja. Kun poissaoloja tarkasteltiin päivittäisestä näkökulmasta, havaittiin, että poissaolot keskittyivät keskiviikko- ja torstaipäiviin. Kohonnut riski poissaoloille oli nähtävillä myös maanantaisin ja perjantaisin. Yllättäen viikonloppuisin ei esiintynyt merkittävää poissaolojen kertymää.

Hoitajien iällä oli merkitystä. Yli 30-vuotiaat hoitajat olivat sitoutuneita työhön ja tulivat töihin todennäköisemmin, vaikka olisivat olleet hieman sairaita. Tosin, kun hoitotyön esimiehiä haastateltiin aiheesta, osa uskoi ettei iällä ole mitään merkitystä. Tutkimuksessa tuli esille aiempien tutkimusten tapaan se, että pitkien työpäivien, ylitöiden ja yötyön ennustettiin johtavan herkemmin sairauslomiin. Kyseisen sairaalan tuloksissa oli myös nähtävillä, että muutokset työvuorosuunnittelussa ja työpisteessä olivat yhteydessä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin.

Hyvän esimiestyön, tiimityön ja työyhteisön ilmapiirin uskottiin vaikuttavan poissaolojen määrään. Työyhteisön säännölliset palaverit sekä kokeneiden ja noviisihoitajien väliset mentoroinnit tukevat työssä jaksamista. Kaikkiin poissaoloihin ei voida vaikuttaa, mutta työhyvinvointiin voidaan. Hoitotyön lähiesimiehen panostus omaan esimiestyöhön ja kiinnostuksen osoittaminen omien työntekijöiden jaksamista kohtaan kannattelee pitkälle.

Vaikka nämä tulokset olivat vain yhden organisaation tuloksia, niihin on helppo samaistua mahdollisista kulttuurisista eroista huolimatta. Vastaavanlainen analyysi oman yksikön työntekijöiden poissaolojen trendeistä saattaisi tukea hoitohenkilöstön resursointiin liittyviä haasteita. Äkillisistä poissaoloista ei koskaan päästä eroon, mutta osaan poissaoloista voit ehkä esimiehenä vaikuttaa!

Tuominen Outi, Sh, TtM, Tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
ouantu@utu.fi

Lähteitä:

Ticharwa, M., Cope, V & Murray, M. 2018. Nurse absenteeism: An analysis of trends and perceptions of nurse unit managers. Journal of Nursing Management, https://doi.org/10.1111/jonm.12654
Dall´Ora, C., Griffiths, P., Ball, J., Simon, M & Aiken, L. 2015. Association of 12 h shifts and nurses' job satisfaction, burnout and intention to leave: findings from a cross-sectional study of 12 European countries. BMJ Open, 23(5). doi: 10.1136/bmjopen-2015-008331.
Ramin, C., Devore, E., Wang, W., Pierre-Paul, J., Wegrzyn, L & Schernhammer, E. 2015. Night shift work at specific age ranges and chronic disease risk factors. Occupational and environmental medicine, 72(2):100-107. doi: 10.1136/oemed-2014-102292