Elämän varhaisvaiheet määrittävät tulevaa terveyttä

Ihmisen elämää kuvataan usein kaarena, joka alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Useimmat elintapoihin liittyvät terveysongelmat, kuten lihavuus ja ylipaino sekä kansansairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit sekä tyypin 2 diabetes, nostavat päätään vasta aikuisiällä - kaaren jo käännyttyä laskusuuntaan. Riskiä sairastua näihin sairauksiin lisäävät useat aiemmin kaaren varrella elintapoihin liittyvät tekijät, kuten liian vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio ja niistä mahdollisesti seuraava ylipaino. Myös geenien osuus näiden sairauksien synnyssä on yleisesti tunnistettu. Viime vuosikymmenten tutkimustulosten perusteella kuitenkin sikiöajalla, syntymällä ja varhaislapsuudella on osaltaan tärkeä rooli tuon riskin muokkaajina. Esimerkiksi äidin raskausaikaisen tupakoinnin ja painonnousun sekä lapsuusiän kasvun on todettu olevan yhteydessä lihavuusriskiin aikuisiällä. Lisäksi mm. syntyminen keskosena (<37 raskausviikolla) lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin aikuisiällä.

Termi ”terveyden varhainen ohjelmoituminen” viittaa siihen, miten elimistö elämän varhaisvaiheessa ohjelmoituu tai sopeutuu kulloinkin vallalla olevaan ympäristöön. Tämä sopeutuminen näkyy elimistön toiminnassa myös pitkällä aikavälillä. Ilmiön tutkimiseen keskittynyt monitieteinen tutkimusala, joka nykyisin kulkee nimellä ”Developmental Origins of Health and Disease” (DOHaD, https://dohadsoc.org), käsittelee elämän varhaisvaiheiden yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin myöhemmällä iällä (ks. esim. Hanson & Gluckman 2011). Vaikka ilmiö on huomioitu jo vuosisadan alkupuolella, sai tutkimusala laajemmassa mittakaavansa lähtösysäyksen 1980-luvun Englannissa tehdystä löydöksestä, jossa todettiin niiden, jotka syntyivät pienipainoisina, kuolleen todennäköisemmin sydän ja verisuonitauteihin, kuin normaalipainoisina syntyneiden. Sittemmin tutkimusala on laajentunut käsittelemään elämän varhaisvaiheen altisteita ympäristömyrkyistä äidin raskausaikaiseen stressiin.

Varhainen ravitsemus on yksi keskeisistä altisteista, jonka yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä on selkeää tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi imetyksen lihavuudelta kehittymiseltä suojaava vaikutus ja toisaalta liian korkean imeväisiän proteiininsaannin lihavuuden kehittymiselle altistava vaikutus ovat löydöksiä, jotka ovat toistuneet tutkimuksissa (ks. esim. Brands ym 2014). Toisaalta on myös näyttöä siitä, että elämän varhaisvaiheet vaikuttavat ruokailutottumuksiimme aikuisiällä; esimerkiksi niiden, jotka ovat syntyneet pienipainoisina keskosina, on todettu omaavan aikuisiässä epäterveellisemmät ruokailutottumukset täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna

Useat elämän varhaisvaiheessa vaikuttavat tekijät ovat sellaisia, joihin emme pysty suoralta kädeltä vaikuttamaan kovinkaan paljoa. Kuitenkin elintavat, tärkeimpinä ravitsemus ja liikunta, ovat tekijöitä joiden avulla pystymme kenties pitkällä aikavälillä muokkaamaan jo elämän varhaisvaiheessa muotoutuvaa aikuisiän sairastumisriskiä. Viimevuosien tutkimustulosten perusteella onkin erittäin tärkeää panostaa etenkin raskautta suunnittelevien nuorten naisten, raskaana olevien äitien, imeväisikäisten sekä esimerkiksi keskosena syntyneiden terveyden seurantaan ja elintapaohjaukseen osana laajempaa lihavuuden ja siihen liittyvien kansansairauksien ehkäisytyötä.

Kirjoittaja:

Hanna-Maria Matinolli

Terveydenhoitaja, TtT

Projektitutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hanna_Maria_Matinolli

Lähteet:

Barker D.J. & Osmond C. 1986. Infant mortality, childhood nutrition, and ischaemic heart disease in England and Wales. Lancet, 1(8489):1077–1081.

Brands, B., Demmelmair, H., Koletzko, B. 2014. How growth due to infant nutrition influences obesity and later disease risk. Acta Paediatr. 130, 578-585.

Brisbois, T.D., Farmer, A.P., McCargar, L.J. 2012. Early markers of adult obesity: a review. Obesity Reviews, 13, 347-367.

Hanson, M. & Gluckman, P. 2011.  Developmental origins of noncommunicable disease: population and public health implications. Am J Clin Nutr, 94; 1754S-1758S.

Kaseva, N., Wehkalampi, K., Hemiö, K., Hovi, P., Järvenpää, A.L., Andersson, S., Eriksson, J.G., Lindström, J., Kajantie, E. 2013. Diet and nutrient intake in young adults born preterm at very low birth weight. J Pediatr 163(1):43-8.

Matinolli HM. 2018. Nutrition and early life programming of health. Focus on preterm birth and infant feeding in relation to energy-balance and related traits in adulthood. Väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta.

Raju, T.N.K, Buist, A.S., Blaisdell C.J., Moxey-Mims, M., Saigal, S. 2017. Adults born preterm: a review of general health and system-specific outcomes. Acta Paediatr. 106(9):1409-1437.

Sipola-Leppänen, M., Vääräsmäki, M., Tikanmäki, M., Matinolli, HM., Miettola S., Hovi P., Wehkalampi, K., Ruokonen, A., Sundvall, J., Pouta, A., Eriksson, JG., Järvelin, MR., Kajantie, E. 2015. Cardiometabolic risk factors in young adults who were born preterm. Am J Epidemiol. 181(11):861-73.