E-coaching- uusi tapa ohjata terveydenhuollossa

Terveydenhuollossa on jatkuvasti kehitettävä vaihtoehtoisia ja innovatiivisia uusia tapoja parantaa kommunikointia ja ohjausta.

Digitalisaatio on saanut terveydenhuollossa paljon julkisuutta sekä on ajatuksia herättävä suuntaus. Tutkimuksissa tuodaan esille digitalisaation positiivisia uudistuksia, mutta myös haasteita.  Toimiva digitalisaatio palveluineen voisi parhaassa tapauksessa tukea yksilöä tekemään elämänlaatua parantavia päätöksiä.  Hyvä palvelu voi ohjata ihmistä toimimaan aktiivisena osapuolena hoidossaan, helpottaa asiointia ja tuoda sitä kautta säästöjä yhteiskunnalle. 

Pitkäaikaissairaat nuoret (diabetes- suolisto- sydän- ja reumasairaudet ym.) heidän tarpeensa ja  hoidon  siirtyminen (transitio) aikuispuolelle on aihe, jonka tutkimus on laajentunut viime vuosina. Nuoruus, pitkäaikaissairaus ja hoidon siirtyminen on haastava yhtälö, joka vaati sekä nuorelta ja heidän perheiltään voimavaroja, mutta myös terveydenhuollon resursseja. Panostus nuoriin tuo pitkällä aikavälillä moninkertaiset säästöt.^1,2

Digitalisaatio koskee läheisesti nuoria ja lapsia.  Kehittämämme palvelut tulevat seuraamaan heitä tiiviisti kaikilla elämän osa alueilla. Digitaalisessa ympäristössä nuorten kommunikointi  voi olla avoimempaa ja vuorovaikutteinen suhde tuloksellisempaa kuin kasvotusten toteutunut kohtaaminen.³ Digitalisaation myötä  terveydenhuollon ammattilaisen rooli muuttuu tiedon jakajasta valmentajaksi.  Ammattilaisen tehtäväksi jää varmistaminen, että omaksuttu tieto on luotettavaa, oikein ymmärrettyä ja sovellettavissa juuri ohjaamaansa yksilön tarpeita vastaavaksi. Laitteiden tehdessä diagnooseja terveydenhuollon ammattilaisen tehtäväksi jää ohjata, selventää, motivoida ja kannustaa. Potilaan ohjaaminen alkaa lähentyä valmentajan työnkuvaa. 

Terveysvalmennus (coaching)  on määrätietoista, tasavertaista kumppanuutta valmentajan ja yksilön välillä. Valmentaja tukee yksilöä saavuttamaan asetetut tavoitteet ja käyttämään omia vahvuuksiaan niiden saavuttamiseksi. ⁴ Digitaalisaatio mahdollistaa kustannustehokkaan ja voimaannuttavaan valmennuksen terveydenhuollossa, jossa keskustelujen ja saavutettujen tavoitteiden myötä elämänlaatu ja terveyskäyttäytyminen paranevat. ⁵ E-coaching on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi potilasohjauksessa ja elämäntapamuutoksissa.^6,7 Nuori joka osallistuu terveyttään koskeviin päätöksiin ja ottaa vastuun hoidostaan, on motivoituneempi olemaan aktiivinen. Yksittäisen ihmisen päätöksillä ja valinnoilla on suuri vaikutus hänen terveytensä edistämiseen.⁸ E-coaching on työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Anna Tornivuori , Sh, TtM, Tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos 

Anmtor@utu.fi

Lähteet 

1.        Coyne B, Hallowell SC, Thompson M. Measurable Outcomes After Transfer From Pediatric to Adult Providers in Youth With Chronic Illness. J Adolesc Heal. 2017;60(1):3-16. 

2.        Syverson EP, McCarter R, He J, D’Angelo L, Tuchman LK. Adolescents’ Perceptions of Transition Importance, Readiness, and Likelihood of Future Success: The Role of Anticipatory Guidance. Clin Pediatr (Phila). 2016;55(11):1020-1025. .

3.        Cantrell K, Fischer A, Bouzaher A, Bers M. The role of E-mentorship in a virtual world for youth transplant recipients. J Pediatr Oncol Nurs. 2010;27(6):344-355. 

4.        Finn HE, Watson RA. The Use of Health Coaching to Improve Health Outcomes: Implications for Applied Behavior Analysis. Psychol Rec. 2017;67(2):181-187. 

5.        Brivio E, Gatti F, Galimberti C, Gambini P, Binello M. Effect Of Telephone Calls And Text Messages On Goal Attainment In A Ehealth Coaching Service. Stud Health Technol Inform. 2015;219:135-138. 

6.        Veen E van, Bovendeert JFM, Backx FJG, Huisstede BMA. E-coaching: New future for cardiac rehabilitation? A systematic review. Patient Educ Couns. 

7.        Klein M, Mogles N, Van Wissen A. An intelligent coaching system for therapy adherence. IEEE Pervasive Comput. 2013;12(3):22-30. 

8.        Allen M, Iezzoni LI, Huang A, Huang L, Leveille SG. Internet-based coaching to improve patient-clinician communication in primary care. AMIA . Annu Symp proceedings AMIA Symp. 2007:861. 

V