tiistai 13. marraskuuta 2018

Toimeliasta yötä aivot!

Iltojen pimeneminen ja kellojen siirtäminen syksyisin saavat puheet usein kääntymään väsymykseen
Kuva: Pixabay/geralt
ja jaksamiseen. Näin ollen myös uni tai vaihtoehtoisesti unettomuus ovat suosittuja puheenaiheina. Eikä syyttä: Suomessa noin kolmasosa aikuisista kokee tilapäisiä unettomuusoireita ja 12 % kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta (Käypä Hoito 2018). Tämä lienee syynä, miksi erilaisten nukahtamisvinkkien ja hyvää unta edistävien tekijöiden käsitteleminen ovat yleisiä aiheita aikakausilehdissä ja internet-foorumeissa. Erilaiset itsehoitovinkit, esimerkiksi ruokailua, liikuntaa tai alkoholin käyttöä koskevat, ovatkin unettomuusoireiden ensisijaisia hoitoja ennen lääkehoitoa (Käypä Hoito 2018).

Miksi nukkuminen sitten on niin tärkeää? Uni on aivojen huoltoaikaa. Tämä ei tarkoita, että aivot nukkuisivat. Päinvastoin, aivojen toiminta on vilkasta unen aikana. Tällöin aivot käsittelevät päivän tapahtumia, järjestävät näistä olennaiset muistiin ja karsivat epäolennaiset. (Aivoliitto 2015.) Unen aikana aivot niin ikään täyttävät valveilla olon aikana huvenneet energiavarastonsa ja puhdistautuvat haitallisista aineenvaihdunnan tuotteista. Unettomuus onkin ihmiselle haitallista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Väsymys lisää välittömästi esimerkiksi liikenneonnettomuuden riskiä ja on pidemmällä ajalla yhteydessä erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin kuten diabetekseen tai masennukseen. (Käypä Hoito 2018.)

Unen merkitys korostuu myös sairauden yhteydessä (Ritmala-Castren ym. 2015). Sairaus voi itsessään vaikuttaa potilaan nukkumiseen ja unen laatuun. Esimerkiksi akuutin vaiheen aivovammapotilaista yli kaksi kolmasosaa potilaista kärsii uni-valverytmin häiriöistä. Tässä osasyynä voivat olla aivovammasta johtuvat aineenvaihdunnalliset, hormonaaliset tai neurologiset häiriöt tai hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutukset tai sivuvaikutukset. Osin tämä selittynee kuitenkin sairaalaympäristöstä lähtöisin olevilla tekijöillä, esimerkiksi äänillä ja valoilla. (Duclos ym. 2015.) Myös erilaiset yöaikaan sijoittuvat hoitotyön toiminnot voivat häiritä potilaan unta (Ritmala-Castren ym. 2015).

Koska unettomuus muun muassa lisää infektioalttiutta (Käypä Hoito 2018), tulisi potilaiden nukkumiseen ja unen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Potilaan voinnin lisäksi unihäiriöt voivat vaikuttaa myös hoidon suunnitteluun. Esimerkiksi aivovammapotilailla unihäiriöt voivat vaikuttaa potilaan muistitestien tuloksiin ja hänen päivittäisistä toiminnoistaan selviämiseen ja nämä edelleen voivat vaikeuttaa kuntoutuksen tarpeen arviointia. (Duclos ym. 2015.) Hyvän hoidon takaamiseksi kaikkia hoitotyön toimintoja ei yöajalta voida tietystikään siirtää päiväaikaan. Mutta kuten tutkijat toteavatkin, olisi hoitotyön suunnittelussa hyvä huomioida mahdollisuuksien mukaan potilaan uni ja sen rytmit (Ritmala-Castren ym. 2015). Näin hoitotyön osalta pystymme tarjoamaan mahdollisuuden myös potilaiden aivojen tehokkaalle yövuorolle sen tärkeine toimintoineen.

Uni on eittämättä asia, josta meidän ei tulisi tinkiä. Jotta voisimme olla tehokkaita päiväsaikaan, tulee meidän suoda aivoillemme aikaa elpyä ja uusiutua. Ja edelleen mahdollistaa tämä myös potilaille. Virkeät ja hyvin levänneet hoitajat keksinevät parhaat ratkaisut tähän.

Hyvää yötä toivottaen,

Sunna Rannikko
th/sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Sähköposti: seeran(at)utu.fi


Lähteet:

Aivoliitto. 2015. Uni on aivojen aikaa. Saatavissa www.aivoliitto.fi [8.11.2018].

Duclos C, Beauregard MP, Bottari C, Ouellet MC & Gosselin N. 2015. The impact of poor sleep on cognition and activities of daily living after traumatic brain injury: a review. Australian Occupational Therapy Journal 62(1), 2-12.

Käypä Hoito. 2018. Unettomuus. Saatavissa http://www.kaypahoito.fi [8.11.2018]. Ritmala-Castren M, Virtanen I, Leivo S, Kaukonen KM & Leino-Kilpi H. 2015. Sleep and nursing care activities in an intensive care unit. Nursing & Health Sciences 17(3), 354-361.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti