Terveydenhuollossa
tapahtuneet väärinkäytökset ovat herättäneet viime vuosina keskustelua ja kirjoituksia
mediassa sekä kansainvälisesti (Francis 2013) että kansallisesti. Suomessa
media on hiljattain kohissut yksityisissä hoivakodeissa paljastuneista
väärinkäytöksistä. (Yle 12.2.2019.) Väärinkäytöksiä ei kuitenkaan tapahdu
pelkästään hoivakodeissa, vaan muissakin terveydenhuollon organisaatioissa
(Pohjanoksa ym. 2019a).
Terveydenhuollossa
tapahtuvat väärinkäytökset voivat kohdistua potilaisiin, terveydenhuollon
ammattilaisiin tai organisaatioon (Francis 2013, Pohjanoksa ym. 2019b). Väärinkäytökset ilmenevät esimerkiksi potilaiden
epäasiallisena kohteluna, jopa lyömisenä, kollegoiden välisenä
työpaikkakiusaamisena, lääkkeiden varastamisena ja väärinkäyttönä tai alkoholin
käyttönä työajalla (Hunt & Shailer 1995, Pohjanoksa ym. 2019b). Näihin ja
muihin terveydenhuollossa tapahtuviin väärinkäytöksiin terveydenhuollon
ammattilaisten tulisi puuttua.
Terveydenhuollon
ammattilaisilla sanotaan olevan velvollisuus puuttua ja paljastaa terveydenhuollossa
tapahtuvat väärinkäytökset, mutta mihin tämä velvollisuus oikein perustuu?
Sosiaalihuollossa Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) määrittelee, että henkilöstöön
kuuluvan on ilmoitettava viipymättä toiminnassa ilmenevistä epäkohdista.
Lisäksi kyseisessä laissa säädetään, että ilmoituksen tekijään ei saa kohdistaa
kielteisiä vastatoimia (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Terveydenhuollossa ei tällaisenaan
vastaavanlaista lakia ole.
Terveydenhuollon
ammattilaisten velvollisuutta paljastaa terveydenhuollossa tapahtuneet
väärinkäytökset ohjaa muun muassa eettiset ohjeet. Sairaanhoitajien eettiset
ohjeet velvoittavat valvomaan etteivät kollegat tai muut potilaan hoitoon
osallistuvat toimi potilasta kohtaan epäeettisesti (Sairaanhoitajaliitto 1996).
Lisäksi sairaanhoitajien ja lääkäreiden kollegiaalisuusohjeet velvoittavat
puuttumaan kollegan toimintaan, mikäli tämän toiminnan koetaan uhkaavan
potilasturvallisuutta (Sairaanhoitajaliitto 2014) tai kollegan koetaan olevan
kykenemätön selviytymään työstään (Suomen lääkäriliitto 2013).
Eettisten
ohjeiden lisäksi, terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutta paljastaa
väärinkäytökset määrittää lainsäädäntö. Muun muassa Terveydenhuoltolaissa
(2010/1326) on säädetty ilmoitusvelvollisuuksista esimerkiksi lapsiin
kohdistuvista rikosepäilyistä. Lisäksi Laki sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirastosta (669/2008) oikeuttaa terveydenhuollon ammattilaiset
ilmoittamaan Valviralle potilasturvallisuuden vaarantavasta toiminnasta
salassapitosäädösten estämättä. Omaisuusrikkomusten kuten potilaalta tai
työpaikalta anastamisen sekä potilaaseen tai kollegaan kohdistuvan fyysisen
väkivallan paljastamisesta säädetään puolestaan Rikoslaissa (1889/39).
Terveydenhuollon
ammattilaisten väärinkäytöksiin puuttumista sekä niiden paljastamista
velvoittaa myös Valviran määräys omavalvonnasta. Jokaisella työyksiköllä tulisikin
olla yksikkökohtaisesti laadittu omavalvontasuunnitelma. Omavalvontaa
toteutettaessa työyhteisön jäsenet arvioivat jatkuvasti omaa toimintaansa oman
työyksikkönsä omavalvontasuunnitelman mukaisesti. (Valvira 2012.)
Meillä
jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on sekä eettinen että juridinen
velvollisuus puuttua ja tuoda esiin terveydenhuollossa havaitsemamme epäkohdat
ja väärinkäytökset. Näin toimimalla, pystymme ylläpitämään ja edistämään hoidon
laatua, potilasturvallisuutta sekä työhyvinvointia.
Kirjoittaja:
Johanna
Wiisak
SH,
TtM, Tohtorikoulutettava
Turun
yliopisto
Hoitotieteen
laitos
LÄHTEET
Francis R. 2013. The Mid
Staffordshire NHS Foundation Trust Public Inquiry. http://webarchive.nationalarchives.gov.uk/20150407084003/http://www.midstaffspublicinquiry.com/report. [20.5.2019]
Hunt G & Shailer B. 1995.
The whistleblowers speak. In: Hunt G (ed). 1995. Whistleblowing in the health
service. J.W. Arrowsmith Ltd. Bristol.
Laki
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 669/2008. www.finlex.fi.
[20.5.2019]
Pohjanoksa
J, Stolt M, Suhonen R & Leino-Kilpi H. 2019a. Wrongdoing and whistleblowing
in healthcare. Journal of Advanced
Nursing. 1–14. https://doi.org/10.1111/jan.13979.
Pohjanoksa
J, Stolt M, Suhonen R, Löyttyniemi E & Leino-Kilpi H. 2019b. Whistle-blowing
process in health care: From suspicion to action. Nursing Ethics. 26(2), 526–540.
Rikoslaki
39/1889. www.finlex.fi.
[20.5.2019]
Sairaanhoitajaliitto.
1996. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet. www.sairaanhoitajat.fi.
[20.5.2019]
Sairaanhoitajaliitto.
2014. Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet. www.sairaanhoitajat.fi. [20.5.2019]
Sosiaalihuoltolaki
2014/1301. www.finlex.fi.
[20.5.2019]
Suomen
Lääkäriliitto. 2013. Kollegiaalisuusohje. www.laakariliitto.fi. [20.5.2019]
Terveydenhuoltolaki
2010/1326. www.finlex.fi.
[20.5.2019]
Valvira.
2012. Omavalvontasuunnitelma. www.valvira.fi. [20.5.2019]
Yle.
12.2.2019. Yksityisissä vanhusten hoivakodeissa ympäri maata on käynnistymässä
laaja tarkastuskierros – ilmoituksia epäkohdista on tullut valvoville
viranomaisille tulvimalla. www.yle.fi.
[20.5.2019]
Kuva: Johanna Wiisak
Sosiaalihuoltolaissa mainittu epäkohtien ilmoitusvelvollisuus koskee epäkohtaa, joka vaikuttaa asiakkaan sosiaalihuollon toteutumiseen, pääpaino nimenomaan asiakasturvallisuudessa ja asiakkaan oikeuksien toteutumisessa. Rakenteellisten epäkohtien esiinnostamisen ja omavalvonnan näkökulma on proaktiivinen, toiminnan kehittäminen, enemmän kuin väärinkäytösten "paljastaminen."
VastaaPoistaTyöhyvinvointiin tai työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat aivan toinen kysymys.
PS. Lukusuosituksena esimerkiksi Laura Tiitisen väitöskirja.