Hoitotyön johtajat toimivat terveydenhuollon
organisaatioiden avainrooleissa johtaen suurinta terveydenhuollon
ammattilaisten ryhmää1, hoitohenkilöstöä, -yhteensä lähes 300 000
työntekijää Suomessa2. Hoitotyön johtajien päätehtävänä on luoda
edellytykset vaikuttavalle, laadukkaalle ja tuloksekkaalle hoitotyölle3.
Johtajien työssään kokemien haasteiden määrä ja vaikeusaste on keväällä 2020 ennen
kokematon. Jo aiemmin tiukentuneet taloudelliset ja kasvaneet laadulliset
odotukset, sekä uutena COVID-19 pandemia ovat tuoneet johtamiseen uudenlaisia
haasteita. -Haasteita, jotka mahdollisesti lisäävät johtajien eettisiä huolia ja
arvoristiriitoja. Hoitotyön johtajat tarvitsevatkin työssään nyt, enemmän kuin
koskaan aiemmin, vahvoja arvoja ja etiikkaa sunnannäyttäjinä.
Hoitotyön johtajilla on työssään vaativa
kaksinkertaisen eettisyyden vaade: johtaminen itsessään on inhimillistä,
arvosidonnaista toimintaa ja siinä käytetään valtaa. Toisaalta hoitotyön
johtaminen on myös niiden johtamista, joiden työ on inhimillistä: hoitotyössä
hoidetaan avun tarpeessa, haavoittuvassa asemassa olevia potilaita tai
asiakkaita. Hoitotyön johtamisella vaikutetaan siis hyvin laajasti hoitotyöntekijöihin,
potilaisiin ja toimintaympäristöihin. Johtajien tuleekin hallita eettiset
ulottuvuudet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan, valtaa tulisi käyttää
viisaasti ja hyvin.
Hoitotyön johtajalla tulee olla
sydämessään vahva, selkiytynyt arvoperusta, jossa henkilökohtaiset,
ammattikunnan ja organisaation arvot ovat jäsentyneessä sovussa.
Henkilökohtaiset arvot omaksutaan usein jo lapsuudessa ja ne muodostavat yksilön toiminnan perustan. Ammattikunnan
arvot muodostavat ammattikunnan toiminnan perustan, niitä tarvitaan
päätöksenteon tueksi ja ne on kirjattu eri ammattikunnan eettisiin ohjeisiin.
Eettisiin ohjeisiin paneutuminen on osa itsensä kehittämistä ammattilaisena. -Milloin
Sinä olet viimeksi tukeutunut hoitotyön johtajan eettisiin ohjeisiin4?
Vahva ammattietiikka on yksi johtajan tärkeimmistä resursseista. Jo sota-aikana
Lotta Svärd- järjestö opetti jäsenilleen 12 kultaista sääntöä, aikansa arvoa,
joiden mukaan toimia, esimerkiksi ”Vaadi
aina enin itseltäsi!”. Eri ammattiryhmien eettisten ohjeiden sisällöt ovat
samansuuntaisia, mutta niissä on kuitenkin painotuseroja. Tuntemalla toisen
ammattikunnan ohjeet voi paremmin ymmärtää mahdollisia näkemyseroja. Organisaation
arvojen tulisi olla yhteisesti määritellyt, laajasti omaksutut ja jokapäiväisen
työhön integroidut. Hoitoyön johtajan tärkeä tehtävä onkin artikuloida organisaation
arvoja arkeen ja toimia omalla käytöksellään eettisenä roolimallina.
Hoitotyön johtajan kaiken toiminnan
tulee siis lähteä arvoista ja toimintaa tulee johtaa yhteisten arvojen
mukaisesti. Myös johdettavien tulisi jakaa nämä arvot. Ovatko Sinun
työyksikkösi arvot yhteisesti jaetut? Onko todellinen toimintanne yhdessä
määrittelemienne arvojen mukaista? Milloin viimeksi olette keskustelleet
arvoistanne? Kaapissa pölyttyvät, kaikkien unohtamat arvot eivät tuota
organisaatiolle mitään lisäarvoa. Kun taas arvoista lähtevällä johtamisella on
todettu olevan positiivisia vaikutuksia henkilökunnan työhön sitoutumiseen5;6;7;8;9
ja työhyvinvointiin sekä tätä kautta potilashoidon laatuun10;6;8 ja
potilaiden tyytyväisyyteen11. Vahva etiikka on hyvän johtamisen
avaintekijä12 ja terveydenhuollon organisaation kokonaismenestyksen
avain8!
Jokaisella hoitotyön johtajalla on
velvollisuus johtaa eettisesti kestävällä tavalla ja etiikan tulisi olla kaiken
johtamisen ydin ja pohja. Arvot edustavat perustavaa laatua olevaa vakautta
muutosten keskellä, arvojen ankkuri pitää hoitotyön laivaa oikeassa kurssissa
suurenkin myrskyn silmässä!
Kirjoittajan
tiedot:
Laura
Laukkanen
sh,
klö, TtM, tohtorikoulutettava
Turun
yliopisto, hoitotieteen laitos
Lähteet:
1. Eurostat. 2016. Healthcare personnel statistics—nursing and caring professionals. Saatavilla: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Healthcare_personnel_statistics_-_nursing_and_caring_professionals
2. Suomen Virallinen Tilasto. 2017. Työlliset ammattiryhmittäin, 2010-2017. Saatavilla: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tablelist=true
3. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 18. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74335/URN%3ANBN%3Afi-fe201504226780.pdf?sequence=1
4. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Hoitotyön johtajan, ylihoitajan eettiset ohjeet. Saatavilla: https://www.taja.fi/vaikuttaminen/hoitotyon-johtajan-ylihoitajan-eettiset-ohjeet/
5. Zappalà, S. & Toscano, F. 2020. The Ethical Leadership Scale (ELS): Italian adaptation and exploration of the nomological network in a healthcare setting [published online ahead of print, 2020 Jan 30]. Journal of Nursing Management 2020;10.1111/jonm.12967.
6. Cummings, G. G., MacGregor, T., Davey, M., Lee, H., Wong, C. A., Lo, E., Muise, M., & Stafford, E. 2010. Leadership styles and outcome patterns for the nursing workforce and work environment: a systematic review. International journal of nursing studies 47(3), 363–385.
7. Bell, J. & Breslin. J.M. 2008. Healthcare provider moral distress as a leadership challenge. Jona’s Healthcare Law, Ethics and Regulation 10(4), 94–97.
8. Shirey, M. R. 2005. Ethical Climate in Nursing Practice, The Leader’s Role. Jona’s Healthcare Law, Ethics and Regulation 7(2), 59–67.
9. Zhu, W., May, D.R. & Avolio, B.J. 2004. The impact of ethical leadership behavior on employee outcomes: the roles of psychological empowerment and authenticity. Journal of Leadership & Organizational Studies 11(1), 16–26.
10. Barkhordari-Sharifabad, M., Ashktorab, T. & Atashzadeh-Shoorideh, F. 2018. Ethical leadership outcomes in nursing: A qualitative study. Nursing ethics 25(8), 1051–1063.
11. Wong, C.A., Cummings, G.G. & Ducharme, L. 2013. The relationship between nursing leadership and patient outcomes: a systematic review update. Journal of Nursing Management 21(5), 709–724.
12. Hudak, R.P., Brooke, P.P. Jr., Finstuen, K. & Riley, P. 1993. Health care administration in the years 2000: practitioners’ views of future issues and job requirements. Hospital & Health Services Administration 38(2), 181–195.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.