Kuva: Pixabay
Tietokoneet hurahtavat käyntiin ja kivun hoidosta kiinnostuneet, eri puolilla Suomea asuvat sairaanhoitajat klikkaavat itsensä sisään Zoom-verkkokokoukseen. Tulevilla kivun hoitotyön asiantuntijoilla on alkamassa Kivun hoitotyön täydennyskoulutukseen sisältyvä webinaari. Uusille kivun hoitotyön asiantuntijoille onkin tarvetta, sillä hiljattain julkaistun systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten mukaan sairaanhoitajien kivun hoidon osaamisessa on puutteita, erityisesti auttamismenetelmien osalta (1). Sairaanhoitajien riittämätön kivun hoidon osaaminen voi vaikuttaa meidän jokaisen elämään, sillä kipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveyspalvelujärjestelmän piiriin. On selvää, ettei kivun hoitotyö ole laadukasta, jos sairaanhoitajat eivät tunne kivun hoitotyön suosituksia, jos näyttöön perustuva kivun hoitotyö ei toteudu systemaattisesti tai jos hoitajat vähättelevät potilaan kipua. Sairaanhoitajakoulutukseen sisältyvä kivun hoitotyön opetus ei riitä takaamaan laadukasta kivun hoitotyön osaamista ja potilaiden kivun hoidon tasoa, vaan sairaanhoitajien kivunhoidon osaamisen lisäämiseen tarvitaan jatkuvaa oppimista tukevaa täydennyskoulutusta. (1–2.)
Turun yliopiston hoitototieteen laitos tarjoaa tutkittuun, hoitotieteelliseen tietoon pohjautuvaa maksullista Kivun hoitotyön täydennyskoulutusta (30 op), jonka tarkoituksena on kasvattaa monipuolisesti sairaanhoitajien kivun hoitotyön asiantuntijuutta ja lisätä kivunhoitoon liittyviä kliinisiä päätöksentekotaitoja. Tavoitteena on, että täydennyskoulutuksen jälkeen sairaanhoitajat hallitsevat monimuotoisen ja tuloksellisen kivun hoitotyön prosessin ja osaavat valita yksilöllisesti jokaisen tarpeisiin sopivia kivun hoitotyön auttamismenetelmiä ja soveltaa niitä hoitoprosessin eri vaiheissa. Täydennyskoulutus on kehitetty Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen (SKTY) hoitotyön toimikunnan yhteistyönä ja ensimmäinen toteutus alkoi vuonna 2018. Työnjako on toteutettu siten, että hoitotieteen laitos vastaa täydennyskoulutuksen toteuttamisesta ja SKTY:n hoitotyön toimikunnan jäseniä toimii kliinisinä kivun hoitotyön asiantuntijoina ja mentoreina. Opinnot koostuvat seitsemästä moduulista, jotka kattavat kivun hoitotyöhön liittyvät keskeiset aiheet, kuten kivun biopsykososiaalisen mallin, akuutin ja pitkittyneen kivun perusteet, palliatiivisen kivun hoitotyön ja syöpäkivun hoitotyön, kivun tunnistamisen ja arvioinnin, kivun hoitotyön prosessin, kivun lääkehoidon sekä hoitotyön kivunhallintamenetelmät. Moduulit sisältävät verkkoluentoja, tieteellisiin artikkeleihin perehtymistä, yksilötyönä ja mentorointiryhmissä toteuttavia oppimistehtäviä, oppimispäiväkirjan työstämistä ja kerran lukukaudessa toteutettavat webinaarit. Sairaanhoitajat voivat suorittaa mentorien ja mentorointiryhmien tuella koko 30 op laajuisen kokonaisuuden tai valita yksittäisiä moduuleja omien mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan.
Tähän mennessä 30 opintopisteen laajuisen, seitsemän moduulia sisältävän Kivun hoitotyön täydennyskoulutuksen on suorittanut 55 sairaanhoitajaa. Parhaillaan on käynnissä neljäs, moduulimuotoinen ja verkkopohjainen toteutus, jossa opiskelee 20 mentorointiryhmäläistä neljän mentorin tuella. Tämän lisäksi yksittäisiä moduuleita suorittaa kymmenkunta opiskelijaa. Verkko- opinnot tuovat kokopäiväisesti työskenteleville sairaanhoitajille joustoa opiskeluun, kun opiskelu ei ole kellonaikaan tai maantieteelliseen sijaintiin rajattua.
Yliopistotasoisessa täydennyskoulutuksessa pääpaino on sairaanhoitajien kivun hoitotyön asiantuntijuuden vahvistamisessa edistämällä tutkitun tiedon hyödyntämistä potilaan kivun hoidossa. Tällainen asiantuntijuus ei kehity yhdessä yössä, vaan se vaatii pidemmän aikaa. Tätä tukee 30 op laajuinen kokonaisuus, joka suoritetaan kolmen lukukauden aikana. Asiantuntijuuden kehittyminen ja verkossa tapahtuva, pääasiassa itsenäisesti suoritettava opiskelu edellyttävät itsensä johtamisen taitoja − kuten suunnitelmallisuutta, ajanhallintaa ja itseohjautuvuutta − sekä taitoja reflektoida omaa toimintaansa. Kivun hoitotyön täydennyskoulutuksessa reflektointitaitoja harjoitellaan oppimispäiväkirjaa kirjoittamalla, joka on tutkitusti oivallinen menetelmä muun muassa itsereflektiotaitojen ja kriittisen ajattelun taitojen edistämisessä (3). Mentorointiryhmäläiset työstävät oppimispäiväkirjojaan puolentoista vuoden ajan ja saavat tähän säännöllistä ohjausta.
Kivun hoitotyön täydennyskoulutuksen (30 op) suorittaneet sairaanhoitajat ovat kokeneet koulutuksen lisänneen monipuolisesti heidän kivun hoitotyön asiantuntijuuttaan. Täydennyskoulutus on tukenut myös sairaanhoitajien kliinisiä urapolkuja. Monet täydennyskoulutuksen suorittaneet toimivat nyt asiantuntijasairaanhoitajina ja muina kivun hoitotyön asiantuntijoina. Kivun hoitotyön täydennyskoulutuksen rooli sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen tukemisessa on myönteinen asia sairaanhoitajien urakehityksen ja hoitotyön veto- ja pitovoiman kannalta. On motivoivaa kehittää osaamistaan, jos tietää sen voivan vaikuttaa myönteisesti omaan urakehitykseen. Hyvinvointialueiden aloittaessa on tärkeää, että täydennyskouluttautuneiden sairaanhoitajien asiantuntijuus tunnistetaan ja heidän kliinisiä urapolkujaan tuetaan.
Lähteet:
1. Ortiz MI, Cuevas-Suárez CE, Cariño-Cortés R, Navarrete-Hernández JJ & González-Montiel CA. 2022. Nurses knowledge and attitude regarding pain: A systematic review and meta-analysis. Nurse Education in Practice 63. doi: 10.1016/j.nepr.2022.103390. Epub 2022 Jun 24.
2. Chatchumni M, Eriksson H & Mazaheri M. 2020. A Scoping Review of Pain Management Education Programs (PMEPs): Do They Prepare Nurses to Deal with Patients' Postoperative Pain? Pain Research and Management. 15:4062493. doi: 10.1155/2020/4062493
3. Watson, D. 2010. Teaching Teachers To Think: Reflective Journaling As A Strategy To Enhance Students Understanding And Practice Of Academic Writing. Journal of College Teaching & Learning (TLC) 7(12), 11–18. https://doi.org/10.19030/tlc.v7i12.952
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.