Vähän vielä pandemiasta, viruksista ja tutkimuksesta

 

Kuva: Kirsi Terho

Vuonna 2020 maaliskuussa maailmassa alkoi uudenlainen tieteellinen tutkimus: suunnittelematta ja yllättäen. Covid-19 virus levisi nopeasti ympäri maailmaa. Monissa maissa, myös meillä Suomessa, oli tehty pandemiaa varten varautumissuunnitelmia. Covid-19 pandemian leviäminen aiheutti aivan uuden tilanteen, jolloin tehdyt varaussuunnitelmat eivät käytännössä toimineet, kun viruksen leviäminen vaaransi kokonaisten yhteiskuntien toiminnan. Jouduttiin tekemään nopeita päätöksiä jatkuvasti muuttuvan tiedon varassa.

Tutkimustietoa karttui koko ajan suorastaan ennen näkemättömällä vauhdilla. Tieto myös levisi ja värittyikin levitessään nopeasti. Tutkimusta tehtiin valtavalla kiireellä, kun kasvaneeseen tiedon tarpeeseen pyrittiin vastaamaan. Tutkimusten julkaisutahti nopeutui ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä tehtiin: Covid-19-rokotteet kehitettiin kansainvälisellä yhteistyöllä nopeammin kuin mikään rokote on aiemmin kehitetty. Valitettavasti tämä myös vaikutti julkaistujen tutkimusten laadukkuuteen.

Vaikutusta  pandemian leviämisellä oli paitsi terveydenhuoltoon koko yhteiskuntaan, joten myös päätäntärakenteet joutuivat muuttumaan. Pandemia ei tuntenut maiden rajoja eikä kunnioittanut instituutioita eikä traditioita, vaan kaikkea piti miettiä uudelleen. Tehtyjen toimien taustalla ei aina ollut paras tieteellinen tieto, vaan yhteiskunnassa myös muut asiat vaikuttivat päätöksentekoon. Yksittäiset kansalaiset saivat nopeasti tietoa tutkimustuloksista ja välillä hyvinkin nopeasti tuloksista tehdyistä johtopäätöksistä.

Olemme nyt (toivottavasti!) siirtymässä pandemiasta niin sanottuun normaaliaikaan: Voimme ja meidän pitääkin arvioida kaikkea sitä, mitä Covid-19 pandemia on meille opettanut. Huolimatta monista tutkimuksista, ovat monet asiat edelleen epäselviä. Ja kuten monessa muussakin ongelmatilanteessa tutkimusten tarkastelu ja erityisesti tutkimuksesta tehtävien johtopäätösten teko vaatii pohdintaa. Tutkimuksen vieminen käytäntöön voi muodostaa oman haasteensa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava tutkimusasetelmat ja monet muut tutkimustuloksiin vaikuttavat seikat.

Uuden taudinaiheuttajan ollessa kyseessä mietitään perustavaa laatua olevia asioita kuten muuan muassa tartuntatiet, taudinaiheuttamiskyky ja torjuntakeinot. Hengitystieviruksista yleisesti oli jo aiemmin tutkittua tietoa, että yleisin tartuntareitti on pisarat, ja myös kosketuksella on merkitystä. Kuitenkin useiden pisarateitse leviävien virusten kohdalla tiedetään, että ne voivat aerosoliksi saatettuna levitä myös ilman välityksellä. Alkuvaiheessa Covid-19 –kohdallakin tehtiin useita mallinnuksia siitä, miten virukset voivat levitä ilmavirtojen mukana, mutta kokeelliset tutkimukset ovat haasteellisia virusten leviämisen kannalta eivätkä kuitenkaan vastaa elämän todellisuutta.  Lisäksi tautien tartunnassa myös tartunnankohteen ominaisuudet vaikuttavat tartuntaan. Covid-19 ja muiden hengitystievirusten kohdalla erilaisten pisaroiden/hengityksen aiheuttama tartuntareitti on katsottu merkittäväksi.

Juuri julkaistussa Cochrane -katsauksessa (lääketieteellisestä tutkimustiedosta tarkasti rajatun kysymyksen avulla luotu tiivistelmä) on arvioitu suojainten käyttöä hengitystievirusten torjunnassa.  Katsauksessa kysymyksen asetteluna oli, pysäyttävätkö tai hidastavatko fyysiset toimenpiteet hengitystievirusten leviämistä hyvin kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa yhtä toimenpidettä verrataan toiseen (satunnaistettu kontrolloitu tutkimus). Tutkijat totesivat katsauksensa loppupäätelmän aluksi, että tutkimusten suuri harhaisuusriski, vaihtelu tulosten mittaamisessa ja suhteellisen alhainen sitoutuminen interventioihin tutkimusten aikana vaikeuttavat varmojen johtopäätösten tekemistä. Tutkimusten perusteella ei voitu suunenäsuojuksen tai hengityssuojaimen käytöllä todeta selkeää hyötyä virustartunnan torjuntaan. Käsihygienian merkityksestä on jonkinlaista viitettä.

Tätä katsausta on jo siteerattu monessa eri tilanteessa vähän tulosta oikoen. Tuloksen tulkintaan voivat vaikuttaa omat mielipiteet, kuten haluttomuus käyttää suunenäsuojusta tai hengityssuojainta, mutta toisaalta myös pelko tartunnasta. Infektioiden torjuntaan liittyvissä tutkimuksissa on usein ongelmana se, että ei ole mahdollista tehdä satunnaistettuja laajoja tutkimuksia, joissa altistaisiin tutkittavia tartunnalle. Lisäksi luotettavan tiedon saamiseksi tutkittavia tarvittaisiin huomattavan suuria määriä. Lisäksi tutkittavassa ilmiössä on vaikea rajata sekoittavia tekijöitä kuten ihmisten käyttäytymistä. Usein tulokset infektion torjuntaan liittyvissä tutkimuksissa ovat välillisiä.

Miten  Cochrane-tutkimuksen tulos suunenäsuojusten ja hengityssuojainten kohdalla sitten pitäisi tulkita? Itse ajattelisin, että suojainten käyttö, kuten moni muukin ihmisen käyttäytymiseen liittyvä asia, vaatisi lisää tutkimusta. Katsauksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että oikein käytetyillä suojaimilla ei olisi tartunnan torjunnan kannalta merkitystä. 

Kirjoittaja:  
Kirsi Terho
Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
kirsi.m.terho@gmail.com
 

Kirjallisuutta:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163983/VN_2022_14.pdf

https://www.sci.news/physics/cough-generated-droplets-10431.html

https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-covid-19-how-is-it-transmitted

Jefferson T, Dooley L, Ferroni E, Al-Ansary LA, van Driel ML, Bawazeer GA, Jones MA, Hoffmann TC, Clark J, Beller EM, Glasziou PP, Conly JM. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database of Systematic Reviews 2023, Issue 1. Art. No.: CD006207. DOI: 10.1002/14651858.CD006207.pub6.

Jung, R.G., Di Santo, P., Clifford, C. et al. Methodological quality of COVID-19 clinical research. Nat Commun 12, 943 (2021). https://doi.org/10.1038/s41467-021-21220-5

Wang, C. C., Prather, K. A., Sznitman, J., Jimenez, J. L., Lakdawala, S. S., Tufekci, Z., & Marr, L.C. (2021). Airborne transmission of respiratory viruses. Science. https://doi.org/10.1126/science.abd9149