Kuva: Kirsi Terho |
Vuonna 2020 maaliskuussa maailmassa alkoi uudenlainen
tieteellinen tutkimus: suunnittelematta ja yllättäen. Covid-19 virus levisi
nopeasti ympäri maailmaa. Monissa maissa, myös meillä Suomessa, oli tehty
pandemiaa varten varautumissuunnitelmia. Covid-19 pandemian leviäminen aiheutti
aivan uuden tilanteen, jolloin tehdyt varaussuunnitelmat eivät käytännössä
toimineet, kun viruksen leviäminen vaaransi kokonaisten yhteiskuntien toiminnan. Jouduttiin tekemään
nopeita päätöksiä jatkuvasti muuttuvan tiedon varassa.
Tutkimustietoa karttui koko ajan suorastaan ennen
näkemättömällä vauhdilla. Tieto myös levisi ja värittyikin levitessään nopeasti.
Tutkimusta tehtiin valtavalla kiireellä, kun kasvaneeseen tiedon tarpeeseen
pyrittiin vastaamaan. Tutkimusten julkaisutahti nopeutui ja laajaa
kansainvälistä yhteistyötä tehtiin: Covid-19-rokotteet kehitettiin
kansainvälisellä yhteistyöllä nopeammin kuin mikään rokote on aiemmin
kehitetty. Valitettavasti tämä myös vaikutti julkaistujen tutkimusten laadukkuuteen.
Vaikutusta
pandemian leviämisellä oli paitsi terveydenhuoltoon koko yhteiskuntaan, joten
myös päätäntärakenteet joutuivat muuttumaan. Pandemia ei tuntenut maiden rajoja
eikä kunnioittanut instituutioita eikä traditioita, vaan kaikkea piti miettiä
uudelleen. Tehtyjen toimien taustalla ei aina ollut paras tieteellinen tieto,
vaan yhteiskunnassa myös muut asiat vaikuttivat päätöksentekoon. Yksittäiset
kansalaiset saivat nopeasti tietoa tutkimustuloksista ja välillä hyvinkin
nopeasti tuloksista tehdyistä johtopäätöksistä.
Olemme nyt (toivottavasti!) siirtymässä pandemiasta niin
sanottuun normaaliaikaan: Voimme ja meidän pitääkin arvioida kaikkea sitä, mitä
Covid-19 pandemia on meille opettanut. Huolimatta monista tutkimuksista, ovat
monet asiat edelleen epäselviä. Ja kuten monessa muussakin ongelmatilanteessa
tutkimusten tarkastelu ja erityisesti tutkimuksesta tehtävien johtopäätösten
teko vaatii pohdintaa. Tutkimuksen vieminen käytäntöön voi muodostaa oman
haasteensa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava tutkimusasetelmat ja monet
muut tutkimustuloksiin vaikuttavat seikat.
Uuden taudinaiheuttajan ollessa kyseessä mietitään
perustavaa laatua olevia asioita kuten muuan muassa tartuntatiet, taudinaiheuttamiskyky
ja torjuntakeinot. Hengitystieviruksista yleisesti oli jo aiemmin tutkittua
tietoa, että yleisin tartuntareitti on pisarat, ja myös kosketuksella on
merkitystä. Kuitenkin useiden pisarateitse leviävien virusten kohdalla
tiedetään, että ne voivat aerosoliksi saatettuna levitä myös ilman
välityksellä. Alkuvaiheessa Covid-19 –kohdallakin tehtiin useita mallinnuksia
siitä, miten virukset voivat levitä ilmavirtojen mukana, mutta kokeelliset
tutkimukset ovat haasteellisia virusten leviämisen kannalta eivätkä kuitenkaan
vastaa elämän todellisuutta. Lisäksi
tautien tartunnassa myös tartunnankohteen ominaisuudet vaikuttavat tartuntaan. Covid-19
ja muiden hengitystievirusten kohdalla erilaisten pisaroiden/hengityksen
aiheuttama tartuntareitti on katsottu merkittäväksi.
Juuri julkaistussa Cochrane -katsauksessa (lääketieteellisestä
tutkimustiedosta tarkasti rajatun kysymyksen avulla luotu tiivistelmä) on
arvioitu suojainten käyttöä hengitystievirusten torjunnassa. Katsauksessa kysymyksen asetteluna oli, pysäyttävätkö
tai hidastavatko fyysiset toimenpiteet hengitystievirusten leviämistä hyvin
kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa yhtä toimenpidettä verrataan toiseen (satunnaistettu
kontrolloitu tutkimus). Tutkijat totesivat katsauksensa loppupäätelmän aluksi,
että tutkimusten suuri harhaisuusriski, vaihtelu tulosten mittaamisessa ja
suhteellisen alhainen sitoutuminen interventioihin tutkimusten aikana
vaikeuttavat varmojen johtopäätösten tekemistä. Tutkimusten perusteella ei
voitu suunenäsuojuksen tai hengityssuojaimen käytöllä todeta selkeää hyötyä
virustartunnan torjuntaan. Käsihygienian merkityksestä on jonkinlaista
viitettä.
Tätä katsausta on jo siteerattu monessa eri tilanteessa
vähän tulosta oikoen. Tuloksen tulkintaan voivat vaikuttaa omat mielipiteet,
kuten haluttomuus käyttää suunenäsuojusta tai hengityssuojainta, mutta
toisaalta myös pelko tartunnasta. Infektioiden torjuntaan liittyvissä
tutkimuksissa on usein ongelmana se, että ei ole mahdollista tehdä
satunnaistettuja laajoja tutkimuksia, joissa altistaisiin tutkittavia
tartunnalle. Lisäksi luotettavan tiedon saamiseksi tutkittavia tarvittaisiin
huomattavan suuria määriä. Lisäksi tutkittavassa ilmiössä on vaikea rajata
sekoittavia tekijöitä kuten ihmisten käyttäytymistä. Usein tulokset infektion
torjuntaan liittyvissä tutkimuksissa ovat välillisiä.
Miten
Cochrane-tutkimuksen tulos
suunenäsuojusten ja hengityssuojainten kohdalla sitten pitäisi tulkita? Itse
ajattelisin, että suojainten käyttö, kuten moni muukin ihmisen käyttäytymiseen
liittyvä asia, vaatisi lisää tutkimusta. Katsauksen perusteella ei kuitenkaan
voida sanoa, että oikein käytetyillä suojaimilla ei olisi tartunnan
torjunnan kannalta merkitystä.
Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
kirsi.m.terho@gmail.com
Kirjallisuutta:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163983/VN_2022_14.pdf
https://www.sci.news/physics/cough-generated-droplets-10431.html
Jefferson T, Dooley L, Ferroni E, Al-Ansary LA, van Driel ML, Bawazeer
GA, Jones MA, Hoffmann TC, Clark J, Beller EM, Glasziou PP, Conly JM. Physical interventions to interrupt or reduce the
spread of respiratory viruses. Cochrane Database of Systematic Reviews 2023,
Issue 1. Art. No.: CD006207. DOI: 10.1002/14651858.CD006207.pub6.
Jung, R.G., Di Santo, P., Clifford, C. et al. Methodological
quality of COVID-19 clinical research. Nat Commun 12, 943 (2021). https://doi.org/10.1038/s41467-021-21220-5
Wang, C. C., Prather, K. A., Sznitman, J.,
Jimenez, J. L., Lakdawala, S. S., Tufekci, Z., & Marr, L.C. (2021). Airborne transmission
of respiratory viruses. Science. https://doi.org/10.1126/science.abd9149
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.