Väitöskirjatutkijan resepti

Kuuluisassa englantilaisessa kansanrunossa arvuutellaan, mistä on pienet tytöt ja pojat tehty. Sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista; etanoista, sammakoista ja koiran häntätupsukoista. Entä väitöskirjatutkijat? Mistä meidät on tehty – mitä väitöskirjatyöskentely vaatii?

Periksiantamattomuus, usko omaan tekemiseen, kyky sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä sekä joustavuus, olivat asioita, jotka kirjoitin ylös epäröimättä. Nämä kaikki edellä mainitut asiat voitaisiin myös tiivistää yhden käsitteen alle – resilienssi. Resilienssillä tarkoitetaan psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista ja se on olennainen osa mielenterveyttämme. Resilienssin avulla pärjäämme arjessa erilaisista haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. (Mieli 2022, VanMeter & Cicchetti 2020.) En ole vielä tavannut väitöskirjatutkijaa, joka ei olisi kohdannut haasteita, kokenut stressiä tai joutunut muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaansa. Uskallankin väittää, että vahva resilienssi auttaa meitä eteenpäin.

Haasteellisinta itselleni väitöskirjatyöskentelyssä on ollut suunniteltujen aikataulujen venyminen ja muutoksiin mukautuminen. Joka kerta, kun päivitän tutkimussuunnitelmaani, saan siirtää aikatauluja eteenpäin. Konkreettisin esimerkki on opiskelijakollegoiden kesken jo surullisen kuuluisa väitöskirjani osajulkaisu, joka on nyt lähetetty arvioitavaksi seitsemän kertaa eri julkaisuihin. Ilman vahvaa resilienssiä hanskat olisivat lentäneet tiskiin jo aikoja sitten.

Kuinka omaa resilienssiä voi sitten vahvistaa? Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla olen löytänyt aina uudestaan motivaation työskentelyn jatkamiseen.

● Ota aikalisä. Itselleni varsinkin ensimmäiset käsikirjoituksen hylkäyspäätökset olivat raskaita. Epäonnistuminen pysäyttää ja lamauttaa hetkellisesti ja minulle paras toimintatapa on ollut ottaa vähän etäisyyttä. Kun pahimmat pettymyksen tunteet ovat menneet ohi, on helpompi vastaanottaa ja hyödyntää palautetta, ja jatkaa eteenpäin.

●  Etsi hopeareunus. Pettymyksestä huolimatta yritän aina etsiä edes yhden positiivisen asian, koska tavalla, jolla yksilö suhtautuu maailmaan, on todettu olevan yhteys resilienssin kehittymiseen (American Psychological Association 2023). Esimerkiksi muutaman hylkäyspäätöksen yhteydessä saimme arvioitsijoilta kattavat kommentit, joiden avulla artikkeli on selkeytynyt huomattavasti. Jatkuva lähdemerkintöjen muuttaminen käsin eri julkaisuformaatteihin sopiviksi myös pakotti minut lopulta ottamaan haltuun viitteidenhallintajärjestelmän. Uskon, että aina on mahdollista löytää jokin positiivinen näkökulma. 

● Pidä huolta itsestäsi. Vastoinkäymisiä on helpompi kohdata, kun voi hyvin (American Psychological Association 2020). Pohdi, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä hyvinvoinnin kulmakiviä, ja miten voisit edistää niitä arjessasi. Itselleni riittävä uni, monipuolinen ja säännöllinen ruokailu, liikkuminen ja ihmissuhteista huolehtiminen ovat ykkösprioriteetteja.

●   Pyydä ja vastaanota apua. Muiden ihmisten tuki on osoittautunut resilienssiä ylläpitäväksi tekijäksi (American Psychological Association 2023, Mieli 2022).  Mitä kirjoittamiseen tulee, ylimääräisestä silmäparista on aina hyötyä. Lisäksi yhdessä tekeminen on usein mukavaa vaihtelua itsenäiselle työskentelylle.

Jos minulta kysyttäisiin, mistä on väitöskirjatutkijat tehty, vastaisin, että meidät on tehty päättäväisyydestä, uteliaisuudesta, luovuudesta ja vahvasta resilienssistä. Mitä sinä vastaisit?

Kirjoittaja:

Iina Ryhtä
fysioterapeutti, TtM, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
iikrry(at)utu.fi

Lähteet: 

American Psychological Association. 2023. Resilience. Viitattu 6.4.2023. Saatavilla: https://www.apa.org/topics/resilience

American Psychological Association. 2020. Building your resilience. Viitattu 6.4.2023. Saatavilla: https://www.apa.org/topics/resilience/building-your-resilience

Mieli 2022. Resilienssi auttaa selviytymään. Viitattu 6.4.2023. Saatavilla: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/

VanMeter F, Cicchetti D. 2020. Resilience. Handb Clin Neurol. 2020;173:67-73. doi:10.1016/B978-0-444-64150-2.00008-3