Vitaalielintoiminnot kivun arvioinnissa

                                             

                                            

Vitaalielintoimintoja ovat hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnasta kertovat tärkeimmät muuttujat, sydämen syketaajuus, hengitystaajuus, verenpaine ja kehon lämpötila (Lockwood et al., 2004). Sairaanhoitajien perushoidollisiin tehtäviin kuuluu vitaalielintoimintojen tarkkailu. Kipua kutsutaan joskus myös viidenneksi vitaaliarvoksi, sillä sen merkitystä on haluttu nostaa muiden elintärkeiden toimintojen seurannan rinnalle. Akuutin kivun vaikutuksesta elimistöön vapautuu stressihormoneja, jotka kiihdyttävät useita elintoimintoja.

Kivun arviointi on haastavaa tilanteissa, joissa potilas ei pysty itse kertomaan kivustaan. Tällaisia haavoittuvia potilaita ovat esimerkiksi kriittisesti sairaat potilaat, vauvat ja pienet lapset sekä vakavasta muistisairaudesta kärsivät. Kivun arvioinnin haasteet teho-osastolla eivät ole vähäinen ongelma: arvioiden mukaan yli 50 % kriittisesti sairaista potilaista kärsii hoitamattomasta kivusta tavanomaisten hoitotoimenpiteiden aikana ja yli 30 % myös levon aikana (Sigakis & Bittner, 2015).

Teho- ja valvontaosastoilla potilaan vitaaliarvoja mitataan jatkuvasti ja ne ovat nähtävissä potilasmonitorissa, joista niiden muutoksia on helppo tarkkailla. Kansainvälisen tehohoitopotilaiden hoitosuosituksen mukaan vitaaliarvojen muutokset eivät sovellu suoraan kivun arviointiin, mutta niiden vaihtelua voidaan pitää merkkinä siitä, että mahdollista kipua on arvioitava validoitua mittaria käyttäen (Devlin et al., 2018). Käytännössä kivun arviointia tehdään myös pelkästään vitaaliarvoihin perusten. Tuore katsausartikkeli tarkastelee vitaaliarvojen ja kivun suhdetta kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla (Shahiri T. & Gélinas, 2023).  Yleisesti syke, hengitystaajuus sekä verenpaine nousivat ja veren happisaturaatio laski kipualtistuksen aikana. Muutokset olivat kuitenkin suurilta osin tilastollisesti ja kliinisesti merkityksettömiä tai muutoksia ei tapahtunut lainkaan. Vitaaliarvojen muutos kivun aikana ei ollut yhteydessä validoitujen kipumittareiden tuloksiin. Katsauksen tulos vahvistaa hoitosuosituksen sanomaa: aihetta on tutkittu kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla runsaasti, mutta vitaaliarvojen muutokset eivät ole spesifejä kivulle vaan ne voivat reagoida johonkin muuhun - tai olla reagoimatta lainkaan.

Joidenkin uusien tutkimusten mukaan useiden fysiologisten muuttujien samanaikainen yhdistäminen tekoälyn avulla voi olla kivunarvioinnissa parempi kuin yksittäisten muuttujien tarkkailu. Nociception Level Index (NOL) on esimerkki monimuuttujaisesta käytössä olevasta mittausmenetelmästä, joka sisältää useita vitaaliarvoja kipuaistimuksen arviointiin (Shahiri et al., 2020).  Tämä menetelmä on kehitetty kuitenkin toimenpiteiden aikaiseen anestesian syvyyden arviointiin ja sen testaaminen tehohoidossa kivunarviointiin on vasta aluillaan. Tämä on kuitenkin mielenkiintoinen kehityssuunta, joka voi olla suureksi avuksi niiden potilaiden kohdalla, jotka eivät kykene kommunikoimaan kipuaan.

Kirjoittaja:
Riitta Rosio
ft, TtM, väitöskirjatutkija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
riitta.rosio(at)utu.fi

Devlin, J. W., Skrobik, Y., Gélinas, C., Needham, D. M., Slooter, A. J. C., Pandharipande, P. P., Watson, P. L., Weinhouse, G. L., Nunnally, M. E., Rochwerg, B., Balas, M. C., van den Boogaard, M., Bosma, K. J., Brummel, N. E., Chanques, G., Denehy, L., Drouot, X., Fraser, G. L., Harris, J. E., … Alhazzani, W. (2018). Clinical Practice Guidelines for the Prevention and Management of Pain, Agitation/Sedation, Delirium, Immobility, and Sleep Disruption in Adult Patients in the ICU. Critical Care Medicine, 46(9), 1532–1548. https://doi.org/10.1097/CCM.0000000000003259

Lockwood, C., Conroy-Hiller, T., & Page, T. (2004). Vital signs. JBI Library of Systematic Reviews, 2(6), 1–38. https://doi.org/10.11124/01938924-200402060-00001

Shahiri T., S., & Gélinas, C. (2023). The Validity of Vital Signs for Pain Assessment in critically Ill Adults: A Narrative Review. Pain Management Nursing. https://doi.org/10.1016/j.pmn.2023.01.004

Shahiri, T. S., Richard-Lalonde, M., Richebé, P., & Gélinas, C. (2020). Exploration of the Nociception Level (NOL^TM) Index for Pain Assessment during Endotracheal Suctioning in Mechanically Ventilated Patients in the Intensive Care Unit: An Observational and Feasibility Study. Pain Management Nursing, 21(5), 428–434. https://doi.org/10.1016/j.pmn.2020.02.067

Sigakis, M. J. G., & Bittner, E. A. (2015). Ten Myths and Misconceptions Regarding Pain Management in the ICU. Critical Care Medicine, 43(11), 2468–2478. https://doi.org/10.1097/CCM.0000000000001256

Kuva: Pixapay