Lasten ja nuorten leikkaukseen
liittyvä ahdistus ja leikkauksen jälkeinen kipu – voisiko näillä olla yhteyttä
toisiinsa?
Tuhannet
lapset ja nuoret joutuvat leikkaukseen vuosittain syystä tai toisesta. Kirurgiset
toimenpiteet voivat vaihdella ”pienestä” esim. luomen poistosta ”isoon” esim. sydänleikkaukseen.
Oli toimenpide sitten ulkopuolisesta ”pieni” tai ”iso”, kokemus on kuitenkin
lapselle ja nuorelle aina ainutkertainen eikä kokemuksen pienuus tai suuruus
määrity tehtävän kirurgisen toimenpiteen mukaan.
Lasten ja
nuorten leikkaustapahtumaan liittyviä pelkoja ja ahdistusta on tutkittu melko
paljon hoitotieteessä, koska hoitotyöllä on ajateltu olevan suuri merkitys
lapsen ja nuoren pelkojen ja ahdistuksen lievittämisessä. Kun sairaanhoitaja
etsii näyttöä jostain aihealueesta toimintansa perustaksi, yksittäisten
tutkimusten lukeminen on tietenkin mielenkiintoista, mutta voi arjen kiireen
keskellä olla kovin työlästä ja aikaa vievää. Varsinkin, jos tutkittua tietoa
eli aiheesta raportoituja tutkimuksia on runsaasti, ei muutaman yksittäisen
tutkimuksen lukeminen takaa sitä, että pystyy muodostamaan aihealueesta luotettavan
kokonaiskuvan. Onneksi tieteessä tehdään systemaattisia katsauksia, joihin
etsitään, arviodaan ja analysoidaan KAIKKI aihealueeseen liittyvä tutkimus. Tällaisen
katsausartikkelin lukeminen on monin verroin nopeampaa kuin kahlata itse läpi
monta tutkimusartikkelia.
Lasten ja
nuorten leikkaustapahtumaan liittyvistä peloista ja postoperatiivisesta kivusta
on julkaistu viime vuonna systemaattinen katsaus, josta seuraavaksi lyhyt
tiivistelmä.
Katsaukseen
valikoitui lopulta kymmenen tutkimusta kaikkien niiden 943 artikkelin joukosta, jotka alun
perin tiedonhaussa tietokannoista löydettiin. Näiden analysoinnin tuloksena
voitiin todeta, että ne lapset ja nuoret, jotka olivat ahdistuneimpia
perioperatiivisesti eli leikkaustapahtuman eri vaiheissa, kokivat voimakkaampaa
leikkauksenjälkeistä kipua. Vakuuttavaa näyttöä ei löydetty erilaisten
taustamuuttujien, kuten iän, sukupuolen tai aiempien leikkauskokemusten yhteyksistä ahdistuksen ja kivun kokemiseen.
Katsauksen
perusteella siis tiedämme, että leikkaustapahtumaan liittyvällä, sen eri
vaiheissa koetulla ahdistuksella on merkitystä, paitsi ahdistuksen, niin myös
postoperatiivisen kivun kokemiseen. Ja
jos me tämän tiedämme, niin silloin ahdistuksen hoitamiseen ja sen vähentämiseen
täytyy hoitotyössä kiinnittää huomiota. Millaisia keinoja tähän on käytössä
sinun osastollasi? Ja millaista näyttöä löytyy siitä, minkälaiset keinot ovat
vaikuttavia? Ja miten lasten ja nuorten ahdistus tunnistetaan? Sellaista, mitä
ei tunnisteta tai arvioida, ei voida tehokkaasti hoitaa.
Huomion
kiinnittäminen leikkaustapahtumaan liittyvään ahdistukseen ja sen
lievittämiseen ei tietenkään poista sitä vaatimusta, että leikkauksenjälkeinen
kipu täytyy hoitaa asianmukaisesti, oli lapsella tai nuorella ahdistusta tai
ei.
Kirjoittajan tiedot:
Satu Rauta
Erikoissairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Alkuperäinen lähde:
Chieng Y. J. S., Chan
W. C. S., Klainin-Yobas P. & He H-G. 2014. Perioperative anxiety and postoperative pain in
children and adolescents undergoing elective surgical procedures: a
quantitative systematic review. Journal
of Advanced Nursing 70(2), 243–255.
Hei Satu,
VastaaPoistaTämä on erittäin tärkeä asia ja koskee myös aikuispotilaita. Samansuuntaisia tuloksia saivat myös Vaughn ym. (2007) kirjallisuuskatsauksessaan aikuspotilaiden kohdalla. Heidän mukaansa myös leikkausta edeltävä ahdistus tai pelko ennustavat voimakkaampaa leikkauksen jälkeistä kipua. Tähän asiaan tulisi kyllä kiinnittää enemmän huomiota käyännön hoitotyössä.
Kristiina
Lähde:
Vaughn F, Wichowski H & Bosworth G. 2007. Does preoperative anxiety level predict postoperative pain? AORN Journal 85(3), 589-604.
Hei Kristiina!
PoistaHyvä lisäys. Miksipä aikuiset tässä asiassa niin erilaisia olisivat kuin lapset ja nuoret?
Satu
Onneksi tutkimuksista löytyy myös keinoja lievittää sitä ahdistusta. Leikki-ikäisen päiväkirurgiapotilaan emotionaalisesta tukemisesta on jopa tutkimuksiin perustuva hoitotyön suositus suomeksi:
VastaaPoistahttp://www.hotus.fi/hotus-fi/leikki-ikaisen-lapsen-emotionaalinen-tuki-paivakirurgisessa-hoitotyossa-hoitotyon-suositus
Suosituksen ohjeet ovat mielestäni sovellettavissa muihinkin kirurgisiin lapsipotilaisiin. Niissä käydään läpi asioita, jotka tulee huomioida lapsen ja vanhempien valmistamisessa ennen sairaalaan tuloa ja sairaalassa sekä mahdollisuudessa kokemuksen läpikäymiseen jälkikäteen.
Ahdistus ja pelot kun liittyvät läheisesti yhteen, tulee mieleen myös Marja Salmelan väitöskirja lasten sairaalapeloista. Sen yksi keskeinen sanoma on, että lapsilla itsellään on paljon keinoja selviytyä peloistaan, ja että aikuisten tulisi auttaa lapsia löytämään lapselle itselleen luonteenomaiset keinonsa.Erityisesti kannattaa etsiä keinoja, jotka antavat lapselle aktiivisen roolin.
P.S. Käykää muuten lukemassa Anonyymin mainiot ideat liikunnan lisäämiseen sairaalassa edellisen kirjoituksen kommenteista ja lisätkää omanne myös:
http://www.terveyttatieteesta.blogspot.fi/2014/05/liikunnalla-terveytta.html
Sellainen kysymys mulle vielä heräsi, että millaiset valintakriteerit artikkeleilla oikein oli, kun 933 tutkimusta piti jättää pois? Tai miten laajalla haulla aluksi oikein lähdettiin?
VastaaPoistaOlisin sitä mieltä, että on hieman liioiteltua väittää, että systemaattiisiinkaan katsauksiin ihan kaikki tutkimukset löydettäisiin. Se on toki pyrkimys, mutta aina sitä vaan näkee juttuja, joista kuitenkin joku aiheen tutkimus puuttuu.
Hei Johanna!
PoistaKiitokset kommenteista!
Katsauksessa on selitetty, että haku tehtiin laajoilla hakutermeillä, koska haluttiin varmistaa, että aiheeseen liittyvä keskeinen ja merkityksellinen tutkimus varmasti tulisi löydettyä. Siksi tuo liki tuhat löydettyä artikkelia.
Katsaukseen mukaanottokriteerit sitten olivatkin tiukat, joten määrä tästä huomattavasti supistui.
Tuosta KAIKESTA: On totta, että ei varmaakaan ihan kaikkia tutkimuksia tavoiteta laajoillakaan hakutermeillä. Mutta halusin korostaa sitä eroa, että jos lukee vain yhden aiheeseen liittyvän tutkimuksen vs. lukee katsausartikkelin. Jälkimmäisessä tapauksessa asiasta saanee laajemman kokonaiskuvan.
Satu