Sivut

maanantai 26. toukokuuta 2014

Jatkuvat keskeytymiset leikkaus- ja anestesiaosaston päivittäisen johtamisen häiriötekijöinä

Uusi työpäivä leikkaus- ja anestesiaosastolla alkaa, kun päivän työvuorossa olevat tietävät työtehtävänsä, leikkaussalisijoituksensa ja suunnitellut päivän toimenpiteet.  Kuitenkin aika ajoin käy niin, että sama sairaanhoitaja on sijoitettu samanaikaisesti kahteen leikkaussaliin tai että leikkaussali, johon toimenpide on suunniteltu ei sovellu kyseiseen toimenpiteeseen. Näitä inhimillisiä erehdyksiä tapahtuu ja usein henkilökunta huomaa ne ennen kuin päivän toiminta alkaa, mutta voisiko edellä mainitun kaltaisia tilanteita kuitenkin ennaltaehkäistä?

Päivittäistä toimintaa leikkaus- ja anestesiaosastolla  johtaa vuorovastaava, jonka yhtenä johtamisen tehtävänä on  työvuoron aikana suunnitella seuraavan päivän toiminta, kuten leikkausjärjestys ja henkilökunnan sijoittaminen työtehtäviin osaamisen ja henkilökunnan toiveiden mukaisesti. Monessa yksikössä tämä työ tehdään käsin paperille ja tarvittavat tiedot  henkilökunnan osaamisesta, työvuoroista, suunnitelluista toimenpiteistä selvitetään useasta eri tietolähteestä sekä omasta muistista. Kun vuorovastaava keskeytetään tämän työtehtävän aikana lukuisia kertoja, on mahdollista, että inhimillisten erehdysten määrä kasvaa ja työtehtävän loppuunsaattaminen hidastuu.  

Hoitotyön päivittäinen toiminta on hektistä  ja päätöksiä tehdään nopealla tahdilla, jolloin päätöksentekoon käytettävää aikaa ei juuri ole. Yhden työntekijän puuttuminen tai  salien uudelleen järjestely toimenpiteessä tarvittavien välineiden vuoksi kesken työpäivän voivat vaikuttaa oleellisesti päivittäisen toiminnan sujuvuuteen ja päivittäiseen johtamiseen.  

Vuorovastaavan työn keskeytyminen seuraavan päivän toiminnan suunnittelun aikana voi johtua ainakin neljästä häiriötekijästä: ulkoapäin tulevaa keskeytys,  keskittymisvaikeus, negatiivinen tunnetila ja työssä oleva tauko. Ulkoapäin tulevina häiriöinä ovat esimerkiksi puhelut. Puhelut saattavat koskea sairaslomailmoituksia, jotka vaikeuttavat oleellisesti seuraavan päivän toiminnan suunnittelua ja työllistävät vuorovastaavaa. Leikkausosaston kanslia sijaitsee usein keskellä osastoa  ja mm. tämä  altistaa vuorovastaavan erityyppiselle häirinnälle ja työn keskittymisvaikeuksille. Toiminnan suunnittelu voi sisältää erilaisia negatiivisia tunnetiloja, kuten työtehtävää varten tarvittavien tietojen puuttumisen, joka hidastaa ja vaikeuttaa työtehtävän loppuunsaattamista. Vuorovastaavan pitämän tauon voidaan kuitenkin nähdä  vaikuttavan positiivisesti työtehtävän etenemiseen ja toiminnan suunnittelun edistämiseen. (Jett & George 2003)

Työtehtävän keskeytymisellä saattaa olla vaikutus koko osaston toimintaan sekä potilasturvallisuuteen ja se  vaikuttaa terveydenhuollossa negatiivisesti päivittäiseen toimintaan, työtyytyväisyyteen, työn tehokkuuden alenemiseen ja ennen kaikkea aiheuttaa stressiä työntekijälle (Brixley ym. 2005). Työtehtävään palaaminen keskeytymisen jälkeen vie aikaa ja hidastaa työtehtävän loppuunsaattamista. Lisäksi leikkaustoiminta ja sen sujumattomuus on yhteiskunnalle kallista.

Tutkimustietoa tarvitaan lisää mm. siitä, onko työn keskeytymisellä yhteyttä terveydenhuollossa tapahtuviin haittatapahtumiin ja minkä tyyppiset  ja miten keskeytykset  johtavat  haitallisiin tapahtumiin terveydenhuollossa (Grundgeiger 2008). Työn keskeytymistä toimenpiteen aikana leikkaussalissa on tutkittu, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin erityisesti juuri lähijohtamisen tasolla, jossa työtehtävän keskeytymisen seurauksia ei kirjata, eikä tutkittua tietoa aiheesta juurikaan löydy (Healey 2007; Jett & George 2003).

Kaikkia vuorovastaavan työn keskeytymisiä ei voida koskaan poistaa. Tutkimuksen avulla voimme vaikuttaa  vuorovastaavien työssä käytettävien päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämiseen ja mahdollisesti parantaa niitä.



Eriikka Siirala
Sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
Sposti: eesiir(at)utu.fi


Brixley J., Robinson D., Tang Z., Johnson T., Zhang J. &Turley J. Interruptions in workflow for RNs in  a Level one trauma center. AMIA 2005 Symposium Proceedings. 86–90.

Grundgeiger T. & Sanderson P. 2008. Interruptions in healthcare: Theoretical views. International Journal of Medical Informatics  78 (5), 293–307.

Healey A., Primus C. & Koutantji M. 2007. Quantifying distraction and interruption in urological surgery.  Qualitative Safety  Health Care. 16 (2), 135–139.

Jett Q. & George J. 2003. Work Interrupted: A closer look at the role of interruptions in organizational life. Academy of Management Review. 28 (3), 494–507.



2 kommenttia:

  1. Tämä juttu herätti kyllä ajatuksia. Miten tätä vuorovastaavan työtä voisi tutkia? Ja vaikka tutkittaisiin, miten saataisiin keskeytykset minimiin todellisuudessa. Puhelinta ei voi laittaa äänettömälle... vai voiko?

    VastaaPoista
  2. Hei,
    Kiitos viestistä. Mukava kuulla, että aihe herättää kiinnostusta. Vuorovastaavan työtä on tutkittu enemmän tehohoidon alueella, joten menetelmiä on. Puhelimen pitäminen äänettömällä olisi varmasti mahdollista, mikäli päätöksenteon hetkellä tarvittava tieto on kuitenkin saatavilla.
    Haateellista mutta mielenkiintoista.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.