Liikunta edistää terveyttä ja ehkäisee monia sairauksia.
UKK-instituutin (2009) terveysliikunnan suosituksen mukaan aikuisten
(18-64 –vuotiaiden) tulisi liikkua terveyskunnon ylläpysymiseksi
vähintään 10 minuuttia kerrallaan reippaasti yhteensä ainakin 150
tai rasittavasti vähintään 75 minuuttia viikossa tai toteuttaa
edellä mainittu määrä näiden yhdistelmänä. Lisäksi
suositellaan lihaskuntoharjoittelua vähintään kaksi kertaa
viikossa. Yli 65-vuotiaiden suositus on samankaltainen, mutta
tasapainon ja notkeuden harjoittamista korostetaan lihaskunnon
ohella. Kouluikäisten suosituksessa kehotetaan liikkumaan päivittäin
vähintään 90 minuuttia, puolet siitä reippaasti. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) mukaan tätä
nuoremmille lapsille suositellaan vähintään kahden tunnin reipasta
liikuntaa päivittäin.
Kuva 1. Aikuisten
liikuntapiirakka. (UKK-instituutti, 2009.)
Suositukset
toteutuvat kuitenkin heikosti. Alueellisen terveys- ja
hyvinvointitutkimuksen mukaan vuonna 2013 vain joka kymmenes
suomalainen aikuinen toteutti terveysliikuntasuosituksen sekä
kestävyys- että lihaskuntoliikunnan osalta. Yli puolet vastaajista
ei täyttänyt kumpaakaan suosituksen osaa. Tämän lisäksi
suomalaiset aikuiset istuvat runsaasti, varsinkin työaikana.
Erityisesti korkeasti koulutetut henkilöt ja kokopäivätyötä
tekevät henkilöt istuvat runsaasti, samoin opiskelijat. Vähemmän
koulutetut henkilöt istuvat työssään vähemmän, mutta taas
vapaa-ajallaan enemmän kuin korkeasti koulutetut. Alle 55-vuotiaista
28 % istuu jopa yli 10 tuntia vuorokaudessa kun yli kuuden tunnin
ylittämistä ei suositella. (Husu ym. 2014.) Istumisen tiedetään
olevan itsenäinen, liikunnan harrastamisesta riippumaton, terveyden
riskitekijä, joten ”istuvan elämäntapamme” (sedentary
behaviour) lisääntymistä on syytä pitää huolestuttavana.
Huolestuttava on
tilanne myös lapsiemme osalta, sillä suomalaisissa päiväkodeissa
vuonna 2010 kerätyn tutkimusaineiston mukaan yksikään tutkituista
(n= 74) kolmevuotiaista lapsista ei täyttänyt suositusta liikkua
reippaasti kaksi tuntia päivässä, kun asiaa tutkittiin
objektiivisella kiihtyvyysmittarilla. Tutkimuksessa oli mukana 14
vapaaehtoista päiväkotia. (Soini ym. 2012.)
Tämän kirjoituksen
toivon haastavan meidät kaikki lomalla täyttämään
liikuntasuositukset ja minimoimaan istuminen! Mennään pyörällä
uimarannalle, otetaan mukaan pallot ja pelaillaan. Kävellään
jätskikioskille. Soudellaan moottoriveneilyn sijaan. Suljetaan
televisiot ja penkkiurheilun sijaan liikutaan itse. Otetaan hyvä
kaveri mukaan iltakävelylle ja haistellaan kesää yhdessä.
Kirjoittajan tiedot:
Annukka Myllymäki
Fysioterapeutti,
TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto,
hoitotieteen laitos
Lähteet:
Terveysliikuntasuositus.
UKK-instituutti. 2009. Saatavilla osoitteessa:
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1007-uusi_liikuntapiirakka_web.png?fb_bfn=620-uusi_liikuntapiirakka_web.png.
Varhaiskasvatuksen
liikunnan suositukset. Helsinki 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön
oppaita 2005:17. Saatavilla osoitteessa:
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1065061
Husu P, Tokola K,
Suni J, Luoto R, Sievänen H, Mäki-Opas T, Vasankari T &
Kaikkonen R. 2014. Istuminen ja terveysliikunnan suositusten
toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 –ATH-tutkimuksen
tuloksia. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2014. Saatavilla
osoitteessa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116070/URN_ISBN_978-952-302-201-0.pdf?sequence=1
Soini A, Kettunen T,
Mehtälä A, Sääkslahti A, Tammelin T, Villberg J. & Poskiparta
M. 2012. Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen
aktiivisuus. Liikunta & Tiede, 49 (1), 52-58.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.