tiistai 28. lokakuuta 2014

Internetistä apu nuorten mielenterveysongelmien hoitoon



Mielenterveysongelmat rasittavat lukuisten nuorten elämää; vähintään joka viides kärsii jostain mielenterveysongelmasta kuten masennuksesta, sosiaalisten tilanteiden pelosta, ahdistuneisuudesta tai psykoosista. Yleisin näistä on masennus, ja sen esiintyvyys Suomessa on n. 6%. Toisin sanoen kyse on melko monia koskettavasta ongelmasta, mutta sen olemassaolosta ei välttämättä tiedetä edes lähipiirissä. Niinpä moni nuori kärsii yksin.

Ja monenlaisista kärsimyksistä voidaan puhuakin. Me tutkimme nuorisopsykiatrian poliklinikoille masennusoireiden vuoksi lähetettyjä nuoria. He kirjoittivat Internet-pohjaiseen ohjelmaan huolistaan, jotka liittyivät laajasti heidän elämäänsä. Nuoret kärsivät vaikeista tunteista, synkkyydestä ja yksinäisyydestä. He pohtivat epävarmana omaa itseään. Koulunkäynti aiheutti ahdistusta ja pelkoa. Ikävien tunteiden ja huolien lista oli pitkä. Murheista ei silti useinkaan kerrottu muille, vaan asiat pidettiin omana tietona. Nuoret pelkäsivät tulevansa hylätyksi kaveriporukassa, jos he paljastaisivat todellisen olonsa muille.

Eräs nuori kuvasi oloaan näin: Mä olen kai solmussa, niin monimutkaisessa monikerroksisessa sykkyräpesäkesolmussa ettei sitä pysty sanomaan eikä kovin helposti näkemään. Ja mun pitää myöntää, että tätä solmua mä en ehkä sittenkään pysty ihan itse aukaisemaan…

Masennusta voidaan hoitaa hyvin tuloksin, kunhan nuoret ensin saadaan hoidon piiriin. Psyykkisesti oireilevat nuoret eivät kerro arkielämän vaikeuksistaan aikuisille samaan tapaan kuin terveet nuoret. Mielenterveysongelmiin liittyy leimautuminen niin kavereiden kuin oman perheenkin taholta. Masennusta voidaan pitää nuoren laiskuutena tai ryhdittömyytenä. Kyse on kuitenkin sairaudesta, josta toipumiseen tarvitaan asiantuntevaa hoitoa.

Internetiä voidaan hyödyntää mielenterveysongelmien hoidossa. Tutkimukseemme osallistuneet nuoret käyttivät Depis.Net -nimistä ohjelmaa, johon he saivat nuorisopsykiatrian poliklinikalla opastusta ja henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen. Ohjelma kehitettiin Turun yliopistossa. Se perustui tutkimustietoon ja asiantuntijahaastatteluihin. Ohjelman käyttöä suunniteltiin yhdessä nuorisopsykiatrian henkilökunnan kanssa. Nuoret käyttivät ohjelmaa kotikoneeltaan normaalin nuorisopsykiatrisen avohoidon lisäksi. He tekivät itsenäisesti tehtäviä ja lukivat tietopaketteja esimerkiksi masennuksen hoidosta. Ohjelmasta saatu palaute on ollut lupaavaa; itsenäinen työskentely Internet-pohjaisessa ohjelmassa on ollut monille nuorille odotettu ja hyödyllinen työskentelytapa.

Nuorten ääni tulisi saada kuuluville, kun heille suunnattuja mielenterveyspalveluita kehitetään. Nuoret ovat tottuneita Internetin käyttäjiä. Nyt vain alle puolet hoitoa tarvitsevista nuorista saa riittävää hoitoa, mutta voisiko nuorten maailmaan paremmin soveltuvat hoitomenetelmät houkutella useampia nuoria hoidon piiriin? Internet voisi toimia yhtenä osana laadukasta hoitotyötä. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden hoidon saantiin kellonajasta ja poliklinikan fyysisestä etäisyydestä riippumatta.

Kirjoittaja:
Katriina Anttila
Psyk. sh, TtM, tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
katriina.anttila@utu.fi

Depis.Net hankkeen johtajana toimii TtT, professori Maritta Välimäki Turun yliopiston Hoitotieteen laitokselta. Blogikirjoitus perustuu artikkeliin*, jonka kirjoittajat ovat TtM Katriina Anttila, TtT Minna Anttila, TtT Heli Hätönen ja TtT Marjo Kurki Turun yliopiston Hoitotieteen laitokselta, sekä LT, professori Mauri Marttunen Helsingin yliopiston Kliiniseltä laitokselta.


Lähteet:

* Anttila K, Anttila M, Kurki M, Hätönen H, Marttunen M & Välimäki M. 2014. Concerns and hopes among adolescents attending adolescent psychiatric outpatient clinics. Child and Adolescent Mental Health, 2014, doi:10.1111/camh.12074.


Carral, V., Braddick, F., Jane-Llopis, E., & Jenkins, R. (2009). A snapshot of child and adolescent mental health in Europe: Infrastructures, policy and programmes. In F. Braddick, V. Carral, R. Jenkins & E. Jane-Llopis (Eds.), Child and adolescent mental health in Europe: Infrastructures, policy and programmes (pp. 7–25). Luxembourg: European Communities, European Commission. Available from: http://ec. europa. eu/health/ph_determinants/life_style/ mental/ docs/camhee_infrastructures.pdf, (viitattu: 30.9.2014).


Eapen V & Crncec R. 2012. Strategies and challenges in the management of adolescent depression. Current opinion in psychiatry, 25, 7-13.


Lindberg N. 2010. Nuorten depression hoito. Teoksessa: Kaivosoja, M, Karlsson L, Ehrling L, Melartin T, Pylkkänen K, Lounamaa R, Kalland M, Laakso J, Pietikäinen M, Isolauri J, Wrede GH, Paloniemi A, Merikanto T, Virtanen V & Haapalainen S. (toim). Nuorten hyvin ja pahoinvointi. Konsensuskokous Espoo, ISBN 978-952-67123-3-8, Vammala, Finland: Duodecim, Suomen akatemia. http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1595320904/ konsensus 2010 artikkelikirja. pdf, (viitattu 20.10.2014).


Marttunen M, Karlsson L. 2013a. Nuoruus ja mielenterveys. Teoksessa: M Marttunen, T Huurre, T Sandström, R Viialainen (toim.) Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. THL Opas 25. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 7-14, (viitattu 19.10.2014).


Marttunen M, Karlsson L. 2013b. Masennusoireilu ja masennustilat. Teoksessa: M Marttunen, T Huurre, T Sandström, R Viialainen (toim.) Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. THL Opas 25. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 41-58, (viitattu 19.10.2014).


Moses T. 2010. Being treated differently: Stigma experiences with family, peers, and school staff among adolescents with mental health disorders. Social Science and Medicine, 70, 985–993.


Välimäki M, Kurki M, Hätönen H, Koivunen M, Selander M, Saarijärvi S, Anttila M. 2012.
Developing an Internet-Based Support System for Adolescents with Depression. JMIR Res Protoc; 1(2):e22, URL: http://www.researchprotocols.org/2012/2/e22.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti