maanantai 20. lokakuuta 2014

Tahaton lapsettomuus koskettaa


Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa hedelmällisessä iässä olevaa miestä ja naista. Se on usein odottamaton kriisi, vastoinkäyminen ja psyykkisen stressin aiheuttaja ihmisen elämässä, mihin ei yleensä etukäteen osaa eikä voi varautua. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee parin tahattomasti lapsettomaksi, jos he eivät ole vuoden säännöllisen seksuaalielämän myötä saaneet alulle lasta. Tahaton lapsettomuus ja lapsen saantiin liittyvät ongelmat ovat yleistyneet Suomessa ja muualla Euroopassa viime vuosina. Yhtenä syynä voidaan karkeasti sanoa olevan lasten hankinnan lykkääntyminen myöhemmälle iälle. Lapsen saannin hankaluuksien myötä myös hedelmöityshoitojen suosio on kasvanut.

Tahaton lapsettomuus nähdään usein, kulttuurista riippumatta, negatiivisena asiana ja psyykkisenä kriisinä mikä tuo mukanaan stressiä, surua ja ahdistusta. Sama ahdistus ja stressi liittyvät tiiviisti myös pitkään jatkuneisiin hedelmöityshoitoihin. Huolimatta ongelman psyykkisestä puolesta, lapsettomuutta hoidetaan pitkälti vain lääketieteellisenä ongelmana, ja sen psyykkinen puoli saatetaan jättää hoidoissa taka-alalle. Useimpien tutkimusten mukaan kuitenkin juuri hedelmöityshoitoihin liittyvä stressi ja hoitojen vaikutus koetaan hyvin ahdistavana.

Vielä 1980-luvulla tahaton lapsettomuus nähtiin naisesta johtuvana ongelmana, koska suurin osa hoidoista kohdistui vain naiseen. Naiset otettiin samasta syystä myös tutkimuksen kohteeksi lapsettomuuden psyykkisiä vaikutuksia selvitettäessä, ja miehet jätettiin tutkimuksissa taka-alalle. Viime vuosina myös miehet on otettu tarkastelun alle ja todettu miestenkin kokevan tahattomaan lapsettomuuteen liittyviä negatiivisia tuntemuksia ja hedelmöityshoitoihin liittyvää stressiä ja ahdistusta, vaikka hoidot eivät usein suoranaisesti heihin kohdistukaan. Monet tutkimukset osoittavat sekä miesten että naisten kaipaavan hedelmöityshoitojen yhteydessä myös psyykkistä tukea.  Erot miesten ja naisten välillä tuen tarpeessa ja lapsettomuuden kokemisessa ovat myös aiemmin luultua pienemmät.

Tahattoman lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen yleistyessä olisi tärkeä keskittää terveydenhuollon piirissä huomiota ongelman lääketieteellisen puolen lisäksi myös sen psyykkiseen puoleen. Lisäksi, vaikka suurin osa hoidoista kohdistuukin naiseen olisi tutkimusten mukaan perusteltua huomioida myös miehet tasavertaisena osallisena prosessissa. Tahaton lapsettomuus ja hedelmöityshoidot voivat toimia, kaikkine stressitekijöineen, pariskuntaa lähentävänä tai erkaannuttavana tekijänä. Myös terveydenhuollossa olisi tästä syystä tärkeä tukea parin psyykkistä jaksamista ja ottaa huomioon molempien osapuolten henkinen hyvinvointi.

Kirjoittajan tiedot:
Emmi Henriksson
fysioterapeutti, TtM- opiskelija, Tampereen yliopisto, kansanterveystiede
tutkimusavustaja Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: emmi.henriksson@utu.fi

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Gissler, M., Klemetti R., Lammi-Taskula, J. & Miettinen A. (2009). Lastenhankinnan lykkääminen. Teoksessa: Lapsiperheiden hyvinvointi. Lammi-Taskula, J., Karvonen, S. & Ahlström, S. (toim.). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). 

Gissler, M. & Heino, A. (2013). Tilastoraportti. Hedelmöityshoidot 2011- 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki.

El Kissi, Y., Romdhane, A., Hidar, S., Bannour, S., Idrissi, K., Khairi, H. & Ali, B. (2013). General psychopathology, anxiety, depression and self-esteem in couples undergoing infertility treatment: a comparative study between men and women. European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology 167 (2013) 185–189.

Peterson, P., Newton, C., Rosen, K. & Schulman, R. (2006). Coping Proceses of  Couples Experiencing Infertility. Family Relations, 55 pp. 227─239.

Tulppala, M. (2002) Lapsettomuuden tuska. Duodecim; 118(5):531─536.

Wischmann, T. & Thorn, P. (2013). (Male) infertility: what does it mean to men?New evidence from quantitative and qualitative studies. Reproductive BioMedicine Online (2013) 27, 236-243.

Zegers-Hochschild, F., Adamson, G.D., de Mouzon, J., Ishihara, O., Mansour, R., Nygren, K., Sullivan, E. & van der Poel, S. on behalf of ICMART and WHO. (2009).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti