perjantai 10. lokakuuta 2014

Asenteet ja hyvä hoito


Terveydenhuollossa asenteet voivat estää tai edistää toiminnan kehittymistä ja uuden tiedon käyttöönottoa. Asenteella ymmärrän tässä ihmisen taipumusta arvioida asioita myönteisesti tai kielteisesti. Asenteet näkyvät meidän ajattelussamme, tunteissamme ja tietysti toiminnassa. Asenteita on joskus todella vaikea muuttaa.


Terveydenhuollossa asenteita on kaikilla: potilailla, heidän läheisillään, henkilökunnalla ja myös laajemmin organisaatiossa. Uuden tiedon käytäntöön saaminen voi estyä, jos esimerkiksi johtajien esimerkki puuttuu. Organisaatiossa ei silloin ole kehitetty sellaista asenneilmapiiriä, joka olisi uudelle tiedolle myönteinen. Voi myös olla, että uuteen tietoon ei luoteta. 

Tällaista asennoitumista näen silloin tällöin suhteessa hoitotieteelliseen tutkimukseen. Joskus on myös niin, että organisaatiossa ei ole välitetty rakentaa strategioita ja protokollia uuden tiedon viemiseksi käytäntöön. Yliopistosairaaloissa tällaisia rakenteita usein on, mutta monissa pienissä yksiköissä ei tällaiseen ole kapasiteettia. Vahvat rutiinit voivat myös olla esteenä. Tutkittu tieto, uudet hoito- ja hoitotyön käytänteet eivät rantaudu, koska on helpompi tehdä niin kuin on aikaisemminkin tehty. 


Ammattilaiset, voivat asenteillaan estää uuden tiedon käytäntöön viemistä. Osaa potilaista voidaan stigmatisoida tai diskriminoida heidän ominaisuuksiensa tai käytöksensä vuoksi. Välinpitämättömyys itsensä kehittämisestä tai parhaan mahdollisen hoidon tarjoamisesta voi myös estää uuden tiedon tavoittamista. Motivaatio, sosiaalinen paine, rajalliset resurssit tai erilaiset verukkeet voivat estää hyvän tutkittuun tietoon perustuvan hoidon. Usein esim. uuteen tietoon perustuva hoito ja sen seuraukset vievät vähemmän aikaa kuin vanhaan vanhentuneeseen tietoon pohjautuva rutiinihoito ja sen seuraukset. Kuitenkin uuden käyttöönottoa perustellaan aikapulalla. Organisaatiossa, jossa ei ole uuden opettelun kulttuuria on vaikea löytää aikaa uuden opetteluun. Joskus uuden esteenä on itsekkyys ja kykenemättömyys asettua toisen rooliin.


Potilailla ja heidän omaisillaankin on asenteita, jotka estävät joskus uuden hoitotyön menetelmän käyttöönoton. Pelot, epärealistiset odotukset ja kielteinen suhtautuminen voivat estää hyvätkin hoitokeinot. Myös ikävät kokemukset terveydenhuollossa ovat omiaan vahvistamaan kielteisiä asenteita. 


Onneksi asenteisiin voidaan vaikuttaa, vaikkakin usein hitaasti. Olen ollut mukana kehittämässä kivun hoitotyötä 1990-luvun puolivälistä ja näen, että viime aikoina on vihdoin alettu paneutua kivun hoitotyössä näyttöön perustuvaan tutkimukseen. Tutkimusryhmämme ja useat sairaanhoitajat olivat valmistamassa Akuuttiin toimenpiteeseen liittyvän kivun hoitotyön suosituksia. Niitä varten kävimme läpi muutaman tuhat abstraktia ja luimme huolellisesti yli kolmesataa tieteellistä artikkelia, joista tieteellisesti korkeatasoisimmat valitsimme suositusten pohjaksi. Suositukset on julkaistu HOTUS - Hoitotyön tutkimussäätiön kotisivuilla. Ota käyttöön suositukset käyttöön omaan työhösi, ellet vielä ole sitä tehnyt!! Suosittelen. Hyvä kivunhoito on jokaisen potilaan oikeus.


http://www.hotus.fi/hoitotyon-tutkimussaatio/aikuispotilaan-kirurgisen-toimenpiteen-jalkeisen-lyhytkestoisen-kivun-hoito

Kirjoittaja:
Sanna Salanterä 
Kliinisen hoitotieteen professori, TtT 
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti