tiistai 14. huhtikuuta 2015

Miksi leikkauksen jälkeisen kivun kirjaaminen on tärkeää?


Leikkauksen jälkeen suurin osa potilaista kokee kipua. Kivunhoitoa pyritään jatkuvasti kehittämään ja erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia kivunhoidon yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi on laadittu niin meillä Suomessa kuin muualla maailmassakin. Silti uusimmatkin tutkimukset osoittavat, että kivunhoito on riittämätöntä. Hoitotyön tutkimussäätiön julkaisemat Aikuispotilaan kirurgisen toimepiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyön suosituksetkaan eivät käytännössä vielä kovin hyvin toteudu, niin kuin Satu Rauta aiemmin kirjoitti.

Leikkauksen jälkeen hyvä kivunhoito on erityisen tärkeä potilaan toipumista edistävä tekijä. Kun potilas on kipeä, hän ei pysty riittävästi liikkumaan. Liikkumattomuus altistaa potilaan monenlaisille komplikaatioille ja toipuminen hidastuu. Tämä pidentää potilaan sairaalahoitoa ja lisää näin yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Puhumattakaan siitä, että se aiheuttaa potilaalle turhaa kärsimystä ja huonontaa hoitotyytyväisyyttä. Huonosti hoidettu kipu lisää myös kivun pitkittymisen ja kroonistumisen riskiä. Pitkittyneellä kivulla on monenlaisia vaikutuksia potilaan elämään. Se rajoittaa jokapäiväisistä toimista suoriutumista ja huonontaa elämänlaatua monella elämän osa-alueella. Huonosti hoidettu kipu aiheuttaa niin monenlaisia ongelmia, että sitä voidaan pitää hoitovirheenä.

Hyvä leikkauksen jälkeisen kivun hoito edellyttää kivun säännöllistä arviointia ja kirjaamista. Huolellinen kirjaaminen turvaa hoidon jatkuvuuden, lisää potilasturvallisuutta, tukee hoitajan päätöksentekoa ja on lisäksi tärkeää hoitajan oikeusturvan kannalta. Jotta hoitaja voi tehdä ratkaisuja kivun hoitotyötä toteuttaessaan, hänellä tulee olla tietoa siitä, milloin potilaan kipu on alkanut, miten se on kehittynyt, millaista se on ollut edellisessä työvuorossa tai edellisenä päivänä? Mitä toimenpiteitä kivun lievittämiseksi on tehty ja ovatko ne lievittäneet kipua? Onko potilas mahdollisesti saanut lääkkeistä haittavaikutuksia? Missä kohtaa kipua on ollut ja minkälaista se on ollut? Kuinka voimakasta kipu on ollut, ennen ja jälkeen hoitotoimepiteen? Mitkä tekijät vaikuttavat kivun voimakkuuteen, esim. liikkuminen, yskiminen jne.? Vähintäänkin nämä kaikki asiat tulisi kirjata jokaisen potilaan kohdalla, jokaisessa työvuorossa, jokaisena päivänä. Hyvä kivunhoito tarkoittaa balanssia riittävän kipulääkityksen, mahdollisimman vähäisten haittavaikutusten ja mahdollisimman tehokkaan kivunlievityksen välillä. Miten tähän voidaan päästä, jos kirjaaminen on puutteellista?

Erilaisten suositusten ja ohjeistusten lisäksi myös laki velvoittaa hyvään kivunhoitoon ja kirjaamiseen. Silti tutkimuksissa maailmanlaajuisesti päädytään samankaltaisiin tuloksiin: leikkauksen jälkeisen kivun ja kivunhoidon kirjaaminen on puutteellista, riittämätöntä ja epäsystemaattista. Eikö kirjaamista siis edelleenkään koeta tärkeäksi osaksi potilaan hoitoa?


Kirjoittajan tiedot:
Kristiina Heikkilä
Sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
kemheik(at)utu.fi


Lähteet

Abdalrahim MS, Majali SA, Bergbom I. Documentation of postoperative pain by nurses in surgical wards. Acute Pain 2008;10:73–81.

Cogan J. Pain management after cardiac surgery. Semin in Cardiothor Vasc An 2010;14:201–4.

Dunwoody CJ, Krenzischek DA, Pasero C, Rathmell JP, Polomano RC. Assessment, physiological monitoring and consequences of inadequately treated acute pain. Pain Manag Nurs 2008;9:11–21.

Eid T, Bucknall T. Documenting and implementing evidence-based post-operative pain management in older patients with hip fractures. J Orthop Nurs 2008;12:90–8.

Good M, Moore,SM. Clinical practice guidelines as a new source of middle-range theory: Focus on acute pain. Nurs Outlook 1996;44:74–79.

Good M. A Middle-range theory of acute pain managemen: Use in research. Nurs Outlook 1998; 46:120–124.

Gunningberg L, Idvall E. The quality of postoperative pain management from the perspectives of patients, nurses and patient records. J Nurs Manag 2007;15:756–66.

Gjeilo KH, Klepstad P, Wahba A, Lydersen S; Stenseth R. Chronic pain after cardiac surgery: a prospective study. Acta Anaesth Scand 2010;54:70–78.

van Gulik L, Janssen LI, Ahlers SJGM, Bruins P, Driessen AHG., van Boven, WJ, van Dongen EPA, Knibbe CAJ. Risk factors for chroniv thoracic pain after cardiac surgery via sternotomy. Eur J Cardio-thorac 2011;40:1309–1313.

Hoitotyön suositus. 2013. Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö. Hoitotyön Tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. www.hotus.fi

Jafari H, Zeydi AE, Khani S, Esmaeili R, Soleimani A. The effects of listening to preferred music on pain intensity after open heart surgery. Iran J Nurs Midwif Res 2012; 17:1–6.

Karlsson A-K, Lidell E, Johansson M. Health-care professionals' documentation of wellbeing in patients following open heart surgery: a content analysis of medical records. J Nurs Manag 2013; 21:112–20.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Leegaard M, RustØen T, Fagermoen MS. Interference of postoperative pain on women's daily life after early discharge form cardiac surgery. Pain Manag Nurs 2010;11:99–107.

Marmo L, Fowler, S. Pain assessment tool in the critically ill post-open heart surgery patient population. Pain Manag Nurs 2010;11:134–140.

McNeill JA, Sherwood GD, Starck PL. The hidden error of mismanaged pain: A systems approach. J Pain and Symptom Manag 2004;28:47–58.

Milgrom LB, Brooks JA, Qi R, Bunnel K, Wuestefeld S, Beckman D. Pain levels experienced with activities after cardiac surgery. Am J Crit Care 2004;13:116–125.

Raschke GF, Peisker A, Rieger U, Djedovic G, Guentsch A, Schaefer O, Venth E, Dammeier MG, Meissner W. Qualiy of postopeative pain management after midfacial fracture repair – an outcome-oriented study. Clin Oral Invest 2015;19: 619–25.

Samuels JG, Fetzer S. Pain management documentation quality as a reflection of nurses' clinical judgement. J Nurs Care Qual 2009;24:223–31.

Samuels JG, Kritter D. Pain management documentation. Analyzing one hospital's computerized clinical records. CIN 2011;29:512–8.

Samuels JG. Abstracting pain management documentation from the electronic medical record: comparison of three hospitals. Appl Nurs Res 2012;25:89–94.

Samuels JG, Bliss RL. Analyzing variability in pain management using electronic health record data. J Nurs Care Qual 2012;27:316–24.

Samuels JG, Eckardt P. The impact of assessment and reassessment documentation on the trajectory of postoperative pain severity: A pilot study. Pain Manag Nurs 2014;15:652–63.

Stevenson JE, Nilsson G. Nurses' perceptions of an electronic patient record from a patient safety perspective: a qualitative study. J Adv Nurs 2012;68:667–76.

Topolovec-Vranic J, Canzian S, Innis J, Pollmann-Mudryj MA, White McFarlan A, Baker AJ. Patient satisfaction and documentation of pain assessments and management after implementing the adult nonverbal pain scale. Am J Crit Care 2010;19:345–55.

Zoëga S, Sveinsdottir H, Sigurdsson GH, Asplund T, Ward SE, Gunnarsdottir S. Quality pain management in the hospital setting from the patient's perspective. Pain Pract 2015;15:236–46.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti