tiistai 5. toukokuuta 2015

Älykkäät imetetyt ja hämmentyneet äidit

Muutama viikko sitten saimme lukea ja kuulla brasilialaistutkimuksesta, jossa osoitettiin imetyksen pitkän aikavälin vaikutuksia. Kolmikymmenvuotiaat brasilialaiset, aikanaan yli 12 kuukautta imetetyt saivat ei-imetettyihin verrattuna korkeampia pisteitä älykkyystestissä, olivat korkeammin koulutettuja ja parempituloisia. Nopeasti näiden otsikoiden jälkeen uutisoitiin suomalaistutkimuksesta, jossa tarkastellaan voiko varhaisella, 4 kuukauden iässä aloitetulla lisäruuan antamisella vähentää allergioiden puhkeamista. Maailman terveysjärjestö WHO:n suositushan on aloittaa lisäruuat vasta 6 kuukauden iässä. Mediassa tämä Oulussa tekeillä oleva tutkimus uutisoitiin ikään kuin uutena tutkimusnäyttönä varhaisen kiinteiden ruokien aloittamisen puolesta, vaikka kyseessä on vasta tutkimuksen hypoteesi ja tuloksia ei vielä ole.

Media ohjaa vahvasti yleistä mielikuvaa imetyksestä ja saattaa vaikuttaa imetyspäätöksiin. Tuoreet äidit saattavat olla hämmentyneitä ja ahdistuneitakin uutisten ristipaineessa. Toinen tutkimus ylistää pitkää imetystä, toinen lupaa vähemmällä sittenkin parempaa. Mikä on totuus? On tavallista, että äidit kokevat syyllisyyttä, jos imetys ei suju toiveiden mukaan. Imetyksen onnistuminen tai onnistumattomuus sekä sen terveysvaikutukset aiheuttavat muutenkin paljon enemmän tunnepohjaisia reaktioita kuin monet muut ruokaan ja syömiseen liittyvät terveystekijät. Monet suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon kovia rasvoja, mutta näihin liittyvien tutkimusten uutisointiin ei suhtauduta yhtä intohimoisesti kuin imetykseen. Tunteikkuus liittynee äitiyteen; äitiys ja äitinä olo ovat latautuneet monin odotuksin, niin omien, läheisten kuin ympäristönkin asettamiin. Jokainen äiti haluaisi tarjota lapselleen parasta, luoda parhaat mahdolliset edellytykset hyvään elämään. Tästä saadaan mainiot edellytykset syyllistämiseen ja syyllistymiseen.

Imetystä on tutkittu pitkään ja paljon; kiistattomia näyttöjä sen eduista vauvan sekä äidin terveyteen on runsaasti. Imetyksen älykkyyteen kohdistuva yhteys on mielenkiintoinen lisä tähän. On syytä kuitenkin muistaa, että älykkyystestillä mitattu älykkyys paljastaa vain osan ihmisen kyvyistä. Äidinmaidonkorvikkeella ruokitut eivät myöskään automaattisesti ole vähemmän älykkäitä – onneksi. Jopa meillä 1970-luvulla - superalhaisten imetyslukujen aikakaudella - syntyneillä on mahdollisuus menestyä. Yksilötasolla imetettyjen tai korvikeruokittujen erot älykkyydessä tai allergioissa eivät noudata mitään kaavaa. On syytä siis nukkua yönsä rauhassa ja toimia toistaiseksi voimassa olevan tutkimusnäytön mukaan omien voimavarojen rajoissa. Imetyksen edistämiseksi kannattaa edelleen ponnistella, mutta ei syyllistämällä vaan kannustaen ja konkreettisesti ohjaamalla ja auttamalla.   

 
Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa Niela-Vilén
kätilö, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen tohtoriohjelma ja hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi
ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti