Oikeaa tietoa oikeaan aikaan päätöksenteon tueksi

Kolmasosa terveydenhuollon henkilökunnasta siirtyy eläkkeelle 2020 – luvun aikana. Poistuma lienee suurinta juuri terveydenhuollon lähiesimiesten keskuudessa. (Parantainen  & Laine 2010.) Tämän seurauksena erilaiset päätöksenteon tuen tietojärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmät tulevat väistämättä korvaamaan terveydenhuollon henkilöstövajetta myös leikkaus- ja anestesiaosastojen päivittäisen toiminnan, ns. operatiivisen toiminnan, johtamisessa. Ikääntymisen seurauksena myös koko väestön hoidontarve mahdollisesti kasvaa, jolloin hoitoa ja osastojen päivittäistä toimintaa tulee suunnitella entistä tehokkaammin. On tärkeää, että potilaan kannalta tärkeä tieto pystytään siirtämään osaston sisällä sekä osastolta toiseen vaivattomasti ja reaaliaikaisesti. (Suomen Kuntaliitto 2015.)  Useat päätöksenteon tuen tietojärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmät ovat kohdistuneet tällä hetkellä vain yhden toiminnan ohjaamiseen, jolloin päätöksenteossa tarvittavaan tiedon hankintaan kuluu aikaa ja se saattaa keskeyttää osaston päivittäisen toiminnan.

Leikkaus- ja anestesiaosaston päivittäinen toiminta suunnitellaan osaston toiminnan luonteesta riippuen usein muutamaksi vuorokaudeksi eteenpäin. Tällöin suunnitellut toimenpiteet sijoitetaan leikkaussaleihin ja osaava henkilökunta niihin työskentelemään. Päivystystoimenpiteiden vuoksi leikkaus- ja anestesiatoimintaa ei voida koskaan suunnitella ja ennustaa varmuudella. (Guerriero & Guido 2011.) Tällä operatiivisen toiminnan tasolla korostuu juuri tieto potilaan hoitotoiminnan järjestämisestä, tieto potilaan sairauksista sekä niiden hoidosta. Osaston toiminnan sujuvuuteen liittyvillä asioilla tarkoitetaan tietoa henkilöstön määrästä, osaamista ja työhyvinvoinnista sekä viihtyvyydestä. Päivittäisen toiminnan ja tiedon siirtymisen kannalta keskeiset ajankohdat leikkaus- ja anestesiaosastolla ovat päivystysajan alkaminen klo 16.00, jolloin henkilöstön määrä osastolla pienenee huomattavasti. Puolestaan päivystysajan päättyminen aamulla klo 08.00 ja elektiivisen toiminnan alkaminen saattaa asettaa haasteita, mikäli päivystysajalta siirtyy runsaasti toimintaa virka-ajalle ja aiheuttaa päivittäisen toiminnan aloittamisen viivästymisen.

Tällä hetkellä tietojärjestelmät sisältävät paljon informaatiota, jonka merkitys ja käyttötarkoitus päivittäisen toiminnan kannalta saattaa jäädä epäselväksi. Myös lähiesimiesten kokemuksen kautta oppima tietotaito jää hiljaiseksi tiedoksi, mikäli sitä ei tutkimuksen avulla pyritä jalostamaan näkyväksi.  Jotta osaston toimintaa ja käytettäviä päätöksenteon tuen tietojärjestelmiä voidaan kehittää, on hyvä, että päivittäiset johtamisen tietotarpeet kartoitetaan juuri käyttäjän eli lähiesimiehen näkökulmasta.   Tällöin voidaan vaikuttaa päätöksenteon tukijärjestelmien tietosisältöihin ja mahdollisesti päivittäisten toiminnan viiveiden vähentämiseen. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan myös hyödyntää toiminnan laadun parantamisessa esim. henkilöstön osaamisen kohdentaminen ja osastojen välisen toiminnan kehittämisessä esim. osastojen välinen viestintä. Näin pystytään ennustamaan päivittäistä toimintaa mm. päivystysaikainen toiminta ja ennaltaehkäistä mahdollisia haittatapahtumia.

Eriikka Siirala

Sh, TtM, TtT -opiskelija

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos 

eesiir(at)utu.fi

Lähteet:

Guerriero F. & Guido R. 2011. Operational research in the management of the operating theatre: a survey. Health Care Management Science 14 (1), 89–114. 

Suomen Kuntaliitto. 2015. http://www.kunnat.net. Luettu 21.9.2015.

Parantainen A & Laine M. 2010. Työterveys ja -turvallisuus sosiaali- ja terveysalalla 2000-luvulla. Sosiaali- ja terveysalan riskiprofiili. Työterveyslaitos.