Unohtuneet puolisot

Synnyttämisen ohella imetys on yksi niistä asioista, jotka ovat niin sanotusti naisten heiniä. Synnytyksiin isät ja puolisot nykyään jo voivat osallistua, mutta imetys on edelleen äitien asia. Puolisot ”unohtuvat” usein myös imetystä käsittelevistä tutkimuksista, jotka painottuvat äitien kokemuksiin tai äitien ominaisuuksiin suhteessa imetykseen. Onneksi kuitenkaan kaikki tutkijat eivät ole unohtaneet isien ja puolisoiden mukaan ottamista. Äidin lähipiiriin kuuluvilla on merkitystä vauvan ruokinnassa; esimerkiksi läheisten asenteet vaikuttavat äidin asenteeseen, joka puolestaan vaikuttaa vauvan ruokintatavan valintaan. Lisäksi puolison varhainen tuki etenkin ensisynnyttäjillä saattaa lisätä imetyksen kestoa (Hunter & Cattelona 2014). Samaten lyhyenkin isille suunnatun imetystieto-intervention on todettu lisäävän imetystä (Maycock ym. 2013).

Imetys voi olla puolisolle ristiriitainen kokemus. Ruotsalaistutkimuksessa puolisot kuvasivat imetystä intiimiksi ja pyhäksi äidin ja vauvan väliseksi yhteydeksi, jossa puoliso jää ulkopuoliseksi tai ”hahmoksi taustalle”. Äidin ja lapsen tiivis yhteys voi herättää mustasukkaisuuden tunteita. Samaan aikaan puolisot kuvasivat kuitenkin äidin ja lapsen välistä läheisyyttä kauniiksi ja positiiviseksi ja imetystä arvostettiin vauvan optimaalisena ravintona. Ajan myötä puolisot sopeutuivat omaan rooliinsa; osa etsi aktiivisesti omaa tapaansa olla mukana imetyksessä esimerkiksi huolehtimalla imettävän äidin riittävästä juomisesta ja syömisestä, osa tyytyi odottamaan vauvan kasvamista. (Palmqvist ym. 2015.)

Mielenkiintoinen tulos englantilaisesta tutkimuksesta kertoo, että emotionaalinen tuki puolisolta on imetystä lisäävä tekijä, mutta äitien saama käytännön tuki saattaa jopa vähentää imetystä. Isän kuuluminen perheeseen oli imetystä lisäävä tekijä, mutta sekä isien että isoäitien käytännön tuki olivat imetystä vähentäviä tekijöitä. Tutkijat arvelivat, että esimerkiksi isoäitien käytännön vauvanhoitoapu olisi vauvan ruokkimista tuttipullolla mikä voi vaikuttaa imetystä vähentävästi. (Emmott & Mace 2015.)

Etenkin ensimmäisen vauvan syntyessä puolison voi olla haastavaa jäädä syrjään vauvan ruokkimisesta, joka koetaan ehkä tärkeimmäksi asiaksi vauvan hoidossa. Toinen vanhempi voi kuitenkin ottaa huolehtiakseen esimerkiksi kylvetyksen sekä pitää vauvaa sylissä imetysten välillä. Ihokontaktissa vauvaa voi pitää myös ei-imettävä vanhempi; yhteys vauvaan voi muodostua myös ilman syöttämistä. Toisaalta yksinomaisen imetyksen eli täysimetyksen suositeltu kesto on kuusi kuukautta (WHO 2003), jonka jälkeen joka tapauksessa vauvan syöttämiseen voivat osallistua molemmat vanhemmat. Alun kuukausien ”pyhittäminen” imetykselle ei siis ehkä ole kohtuutonta. Siltikään isiä ja puolisoita ei tulisi unohtaa, vaan tarjota heille mahdollisuuksia löytää oma ainutlaatuinen rooli vanhempana.

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtM, tohtorikoulutettava

Hoitotieteen tohtoriohjelma ja hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen

Lähteet:

Emmott EH, Mace R. Practical support from fathers and grandmothers is associated with lower levels of breastfeeding in the UK Millennium Cohort Study. PLoS ONE 2015;10(7), e0133547. doi:10.1371/journal.pone.0133547

Hunter T, Cattelona G. Breastfeeding initiation and duration in first-time mothers: exploring the impact of father involvement in the early post-partum period. Health Promotion Perspectives 2014;4(2), 132–136.

Maycock B, Binns CW, Dhaliwal S, Tohotoa J, Hauck Y, Burns S, Howat P. Education and support for fathers improves breastfeeding rates: a randomized controlled trial. Journal of Human Lactation 2013;29(4), 484–490.

Palmqvist H, Zäther J, Larsson M. Fathers’ and co-mothers’ voices about breastfeeding and equality a Swedish perspective. Women and Birth 2015, http://dx.doi.org/10.1016/j.wombi.2015.03.005

WHO 2003. Global strategy for infant and young child feeding. World Health Organization. Geneva. Available: http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/42590/1/9241562218.pdf?ua=1