tiistai 8. syyskuuta 2015

Pelataanko terveyden kustannuksella?

Lähde: ClipArt
”Peleistä kehitellään hoitokeinoa” 

”Mobiilipeleistä uusia näkökulmia terveydenhuoltoon”

”Peliteollisuus mukaan terveyssovelluksiin”

Kuulostavatko tämänkaltaiset otsikot tutuilta? Ei ihme, sillä kiinnostus terveyspelejä kohtaan on ollut viime vuosina kasvussa. Terveyspelejä eli terveyden edistämiseen (ml. sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen) tarkoitettuja pelejä kehitetäänkin jo monissa terveys- ja pelialan yrityksissä kuin myös alojen oppilaitoksissa ja niiden uskotaan tarjoavan uuden tuottoisan markkinaraon. Uskomus on perusteltua, sillä myös terveyspelejä koskeva tutkimusnäyttö tukee ajatusta pelien potentiaalista terveyden edistämisen, sairauksien hoidon ja kuntoutuksen välineenä (ks. mm. aiempi blogikirjoitukseni).


Peleillä on todettu olevan useita etuja moniin ns. perinteisempiin terveydenhuollossa käytettäviin menetelmiin, kuten kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen, nähden. Tutkimuksissa on osoitettu, että kuntoutuksen tueksi kehitetyt pelit voivat toimia motivointikeinona yksitoikkoisissa kuntoutusharjoitteissa esimerkiksi käsileikkauksen jälkeen tai pelin muodossa viihdyttävästi ja vuorovaikutteisesti toteutetulla terveyskasvatuksella voidaan tavoittaa sellaisia nuoria, joita ei muutoin esimerkiksi päihteisiin liittyvä terveyskasvatus voisi vähempää kiinnostaa.  Tutkimusnäytön ohella peleillä on myös muita yleisesti tiedossa olevia etuja. Digitaalisessa muodossa toteutettavat terveyspelit ovat mm. käytettävissä mobiililaitteilla ajasta ja paikasta riippumatta sekä niiden sisältöä ja niistä saatavaa palautetta voidaan muokata pelaajan yksilöllisten valintojen ja tarpeiden mukaan.

Terveyspelibuumin kasvaessa ja viedessä meidät mukanaan tulee kuitenkin pitää jalat sopivassa määrin maassa, sillä terveyspeleissä tavoitteena on nimensä mukaisesti ensisijaisesti edistää terveyttä eikä pelien kehittämisen tule olla itse tarkoitus. Siten terveyspelejä, kuten myös muita terveyden edistämisen menetelmiä kehitettäessä, tulee puntaroida menetelmän hyödyt ja heikkoudet asetettuun terveystavoitteeseen nähden sekä kiinnittää huomiota menetelmän mahdollisiin heikkouksiin jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi lasten fyysistä passiivisuutta ja päivittäistä ruutuaikaa useita tunteja päivässä lisäävä tai vaikkapa verkossa tapahtuvan kiusaamisen mahdollistava terveyspeli voi kääntyä hyvää tarkoitustaan vastaan, jollei näihin seikkoihin kiinnitetä huomiota jo pelin kehitysvaiheessa.

Terveyspelien lisääntyvä määrä voi tuoda mukanaan laadullista kirjavuutta, jolloin terveyspeli-nimen käyttö saattaa luoda virheellisen kuvan pelin sisällöstä ja sen vaikutuksista. On syytä tiedostaa, että pelin kutsuminen terveyspeliksi, ei takaa sitä, että pelillä olisi todennettuja terveysvaikutuksia, sillä terveyspeli-nimen käytölle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä ja vaadittuja standardeja. Siten ei ole myöskään takeita siitä, että netistä löydetty terveyspeli, ei sisältäisi mitään terveydelle tai sairauden hoidolle haitallista, kuten esimerkiksi virheellistä terveystietoa diabeteksen hoidosta tai leikkauksesta toipuvan potilaan kuntoutumisen kannalta vääränlaisia liikeharjoitteita.  Terveyspeli-innostus edellyttääkin pelien kehittäjien ohella kriittistä silmää myös terveyspelien käyttäjiltä ja erityisesti niiltä ammattilaisilta, jotka suosittelevat tai haluavat hyödyntää pelejä työssään.

Hieman paradoksaalisena voidaan pitää myös sitä, että terveyspelien sisältöä koskeva valvonta on jopa viihdekäyttöön tarkoitettuja pelejä vähäisempää. Terveyspelit voidaan luokitella opetukselliseksi ja yksinomaan hyvinvointia sisältäväksi aineistoksi ja siten ne ovat Suomen Kuvaohjelmalain (17.6.2011/710) mukaan vapautettu lasten suojelemiseksi tarkoitetuista ikäraja- ja sisältömerkinnöistä (esim. PEGI), joita olemme viihdepeleissä tottuneita näkemään. Terveyspeleissä vastuu terveyspelin sisällön sopivuudesta onkin ulkoisen valvonnan sijaan pelin kehittäjällä ja julkaisijalla. 

Hauskasta ja leikkisästä lähestymistavastaan huolimatta terveyspelit halutaan otettavan vakavasti terveyden edistämisen saralla. Terveydenhuollon näkökulmasta tämä edellyttää jo todetusta potentiaalista huolimatta lisää terveyspelejä koskevaa objektiivista tutkimusta, kriittistä silmää innovatiivisuuden ohella terveyspelien kehittämiseen sekä terveysalan asiantuntijoiden ja pelin tulevan kohderyhmän kanssa tehtävää yhteistyötä moniammatillisen ryhmän osana kehitysprosessin aikana. Terveyspelien käyttäjiltä, hyödyntäjiltä ja suosittelijoilta vaaditaan yhtälailla kriittisyyttä niin kauan kunnes luotettaville, turvallisille ja eettisesti kestäville terveyspeleille on olemassa yhtenäiset vaatimukset jo kehitys- ja julkaisuvaiheessa. Kriittisyydestä huolimatta terveyspelejä ei tule tieten tahtoen karttaa, sillä kuten tähän mennessä kerrytetty tutkimusnäyttö ja uutisotsikotkin kertovat, peleissä on terveyden edistämisessä kaivattua uudenlaista potentiaalia.

Kirjoittajan tiedot:


Heidi Parisod
terveydenhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hemapar(at)utu.fi
ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/
LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/
TEPE Research Group on Health Games






Lähteet:


2015. Mobiilipeleistä uusia näkökulmia terveydenhuoltoon – sydänkäyrä puhelimitse lääkärille. Karjalainen.

Heiskanen R. 2015. Terveyspelit tarjoavat uuden markkinan – pelisukupolvi täytyy vain ottaa tosissaan. Helsingin sanomat.

Junttila H. 2015. ”Mutta kun lääkäri määräsi…” – Peleistä kehitellään hoitokeinoa. Tekniikka & Talous.

Kuvaohjelmalaki 17.6.2011/710. www.finlex.fi

Miettinen V. 2015. Duodecim: Peliteollisuus mukaan terveyssovelluksiin. Kuntalehti.


Parisod H, Pakarinen A, Aromaa M, Kauhanen L, Kimppa K, Laaksonen C, Leppänen V, Smed J & Salanterä S. 2014. The advantages and limitations of digital games in children’s health promotion. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 6(4), 164–173.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti