Kumpi voittaa, THL vai WHO?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden lapsiperheiden ruokasuosituksen aiemmin tänä vuonna. Julkaisu sisältää myös suosituksen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta eli käytännössä imetyssuosituksen. Täysimetystä eli yksinomaista rintaruokintaa suositellaan 4–6 kuukauden ikään. Maailman terveysjärjestö (World Health Organization, WHO) on jo vuosia suositellut kuuden kuukauden täysimetystä. Myös THL:n suosituksessa vahvistetaan, että äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle kuuden kuukauden ikään. Kuitenkin heti tämän jälkeen todetaan, että kiinteitä ruokia voidaan aloitella 4­–6 kuukauden iässä. Myös kokonaisimetyksen keston suosituksissa on selkeä ero: THL 12 kuukautta, WHO 24 kuukautta. Molemmat suositukset toki mahdollistavat myös pidemmän imetyksen keston jokaisen perheen yksilöllisten suunnitelmien mukaan.

Miksi suomalainen suositus jää vaatimattomammaksi kuin kansainvälinen ”isosisaruksensa”? Tähän on vaikea löytää selkeää syytä. Suomalaissuosituksen taustalla lienee tavoite viivyttää kiinteiden ruokien aloitusta vähintään neljän kuukauden ikään, sillä nykyisin osa vauvoista aloittaa muun ruuan syönnin jo ennen sitä. Vauvan suolisto ei kuitenkaan ole vielä valmis käsittelemään maidon lisäksi muuta ruokaa ainakaan ennen neljän kuukauden ikää. On myös hieman vaihtelevaa tutkimusnäyttöä lisääntyvästä allergiariskistä, mikäli kiinteiden ruokien aloitusta viivytetään yli kuuden kuukauden ikään. THL:n suositus on kuitenkin hieman ristiriitainen täysimetyksen suhteen ja se on aiheuttanut myös hämmennystä imettävien äitien keskuudessa. Joissakin neuvoloissa uutta suositusta on tulkittu kehotuksena aloittaa kiinteän ruuan maistelut neljän kuukauden iässä.

Kyseessä ei varmasti ole maailmankaikkeuden suurin ongelma, ja joku voisi kysyä, että onko tässä ongelmaa lainkaan. Ehkäpä ei, mutta imetys herättää jo muutenkin niin paljon kysymyksiä ja keskustelua, että virallisten suositusten soisi olevan yhtenevät. Kuuden kuukauden täysimetys on nykytiedon perusteella suositeltava tavoite, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomessakin olisi syytä työskennellä. On selvää, että kaikki äiti-vauva –parit eivät tätä tavoitetta saavuta ja tämän takia on onni, että meillä on saatavilla myös äidinmaidonkorvike turvaamaan vauvan ravinnonsaantia. Yksittäistä äitiä hänen imetysongelmissaan ei myöskään auta sen paremmin THL:n kuin WHO:n linjaukset, vaan imettävä äiti tarvitsee konkreettista ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavaa tukea. Selkeä ja Maailman terveysjärjestön linjan mukainen suositus Suomessa antaisi kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisille johdonmukaisemmat suuntaviivat siitä mikä on suomalaisvauvojen ja heidän äitiensä imetystavoite. Toivoisinkin siis lopputulokseksi tasapeliä THL:n ja WHO:n välillä.

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtT, tutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen