Hoitotyön
lähiesimiehet tekevät jatkuvasti ”tässä ja nyt” –päätöksiä sekä samanaikaisesti
pidemmän aikavälin toiminnan suunnittelua leikkaus- ja anestesiaosaston
päivittäisessä johtamisessa. Päivittäinen johtaminen on hektistä ja työ keskeytyy herkästi.
Tutkimuksessa
(Siirala ym. 2016) havainnointiin hoitotyön päivittäisen toiminnan johtamista
leikkaus- ja anestesiaosastolla. Lähiesimiehiä (n=20) pyydettiin ajattelemaan
ääneen päätöksiä, joita päivittäisessä toiminnassaan tekevät. Ääneenajattelu
nauhoitettiin ja analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tutkimukseen osallistuneet
lähiesimiehet työskentelivät joko osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan tai
vuorovastaavan sairaanhoitajan nimekkeellä. Tämän vuoksi myös osa työtehtävistä
päivittäisen osaston toiminnan johtamisen ohella vaihteli. Havainnointi
tapahtui aamuvuoron aikana 4 tunnin ajan, joko klo 8-12 välillä tai klo 12-16. Aineisto kerättiin keväällä 2011 ja 2013.
Analyysin
tuloksena muodostetut kolme pääteemaa kuvasivat päätösten luonnetta. Nämä
teemat olivat; 1. ”tässä ja nyt” tehtävät päätökset, 2. lähitulevaisuuteen
vaikuttavat päätökset, ja 3. pitkän aikavälin päätökset.
Analyysin
tuloksena muodostetuista luokista ”tässä
ja nyt” tehtävät päätökset johtivat välittömään toimintaan. Nämä päätökset
koskivat esim. ennalta suunnitellun toimenpidejärjestyksen ja suunniteltujen
henkilökunnan työtehtävien uudelleen
järjestämistä sairastapausten yhteydessä tai mikäli päivystystoimenpiteet
aiheuttivat suunniteltujen elektiivisten toimenpiteiden järjestykseen
muutosta. ”Tässä ja nyt” tehtäviä päätöksiä
voidaan niiden luonteen vuoksi kutsua myös operatiivisiksi päätöksiksi.
Lähitulevaisuuteen vaikuttavat
päätökset olivat myös operatiivisia luonteeltaan ja ne tehtiin vuoron aikana
mutta päätösten johtama toiminta saattoi alkaa vasta vuoron päättymisen jälkeen
päivystysaikana tai seuraavana päivänä. Nämä päätökset koskivat toiminnan
suunnittelua, kuten seuraavan päivän toimenpidelistan suunnittelua. Yksiköstä
riippuen toiminta suunniteltiin joko seuraavaksi vuorokaudeksi ja joissain
paikoissa tämä suunnittelu tehtiin mahdollisesti jo kolmeksi viikoksi
eteenpäin. Mikäli osastolla ei tehty suunnitellusti päivystystoimenpiteitä,
osaston toiminnan pidempiaikainen suunnittelu oli mahdollista.
Lähiesimiehen
tekemät pitkän aikavälin päätökset tehtiin
pääsääntöisesti yhteistyössä muun henkilökunnan, kuten hoitajien, lääkäreiden
ja välinehuollon kanssa yhteistyössä. Päätöksillä oli kauaskantoiset
vaikutukset osaston toimintaan ja siten ne määriteltiin myös tässä
tutkimuksessa taktisiksi. Näihin kuuluivat esim. lähiesimiehen valmistelemat hoitajien
työsopimukset, poissaolot ja lomat, jotka ylihoitaja vahvisti. Hoitotyön
kehittäminen oli yksi lähiesimiehen vastuutehtävistä ja hän mahdollisti
hoitajille tasavertaisesti osallistumisen erilaisiin hoitotyön koulutuksiin.
Osaston
päivittäisen toiminnan johtaminen on altis keskeytyksille ja yhden
työtehtävän loppuunsaattaminen saattoi sisältää useita kymmeniä keskeytymisiä.
Myös puutteellinen tieto päätöksenteon yhteydessä vaikeutti työtehtävän loppuunsaattamista. Lähiesimiehet joutuivat myös tekemään paljon
kaksinkertaista työtä koskien esim. hoitohenkilökunnan työvuorojen
tarkastamista, joka on varsin aikaa vievää.
Tutkimus
osoitti, että ääneen ajattelun menetelmä autenttisessa ympäristössä sopii
päätöksenteon tutkimukseen (Lundgrén-Laine & Salanterä 2010). Aineisto
kerättiin kahdesta eri yliopistollisesta sairaalasta ja hyvin erityyppisiltä
osastoilta. Tutkittavat tottuivat menetelmään hyvin ja havainnoija seurasi
tutkittavien mukana koko tutkimuksen aineiston keruun ajan.
Nyt tehdyn tutkimuksen avulla voidaan jatkossa kehittää tietojärjestelmä, joka tukee leikkaus- ja anestesiaosaston päivittäisen toiminnan johtamista ja siksi lähiesimiehen päätöksenteon prosessin ymmärtäminen on tärkeää tietojärjestelmän tietosisältöihin vaikuttamisessa.
Eriikka Siirala, sh, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
Eriikka Siirala, sh, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
Lähteet:
Lundgrén-Laine
H. & Salanterä S. 2010. Think-aloud
technique and protocol analysis in clinical decision-making research.
Qualitative Health Research 20 (4), 565–575.
Siirala
E., Peltonen L-M., Lundgrén-Laine H., Salanterä S. & Junttila K. 2016. Nurse managers’ decision-making in daily unit
operation in perioperative settings - a descriptive cross-sectional study. Journal of Nursing
Management. DOI: 10.1111/jonm.12385
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.