Hämmennyksen vallassa tupakkaviestinnän viidakossa

Nuorille kerrotaan tupakoinnin vaaroista jo alakoululuokilta lähtien niin kouluterveydenhuollon tapaamisissa kuin oppitunneilla. Välitettävä viesti on yksiselitteinen; tupakointia ei kannata aloittaa. Silti vuosittain joukko nuoria tarttuu edelleen savukkeeseen tai muihin tupakkatuotteisiin ja tupakoinnista muodostuu heille aikuisuuteen jatkuva tapa, josta on hankala voimakkaan ja moninaisen riippuvuuden vuoksi luopua. Voitaisiinko siten tupakkatuotteiden haitallisuudesta kertova viesti välittää nuorille vieläkin tehokkaammin?

Tarkkaavaisia havaintoja arkielämästä

Haastattelimme (Parisod ym. 2016) 10-13 -vuotiaita varhaisnuoria ja pyysimme heitä jakamaan kokemuksensa ja näkemyksensä siitä, mikä heistä vaikuttaa sekä tupakan haitallisuudesta kertovan viestin saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen että nuorten haluun ja kykyyn käyttää tätä tietoa arkielämän käänteissä.

Nuorten kertomukset toivat esille, että koulussa annettu tieto tupakoinnin haitoista on heidän elämässään vain sivuroolissa. Sen sijaan nuorten omat, eri tilanteissa tekemät tarkkaavaiset havainnot erityisesti aikuisista ovat heille tärkeä tietoväylä. Heiltä ei jää huomaamatta niin tuttujen kuin vieraidenkaan aikuisten tupakkakäyttäytyminen ja sen seuraukset, tupakkamyönteiset viittaukset mediassa tai yhteiskunnan tasolta välitettävät terveysviestit.

”Mut miks sitä ihmeen tupakkaa ees myydään jos se on niinku niin huonoo ihmisille? Miks sitä myydään?”

Nuoret toivat esille hämmennyksensä, sillä heistä aikuisten nuorille antama viesti tupakkatuotteista on aika ajoin ristiriitainen. Kannustamme toisaalla heitä tupakoimattomuuteen ja painotamme tupakoinnin aiheuttamia haittoja, kun he samanaikaisesti tekevät päinvastaisia havaintoja esimerkiksi tupakoivista, mutta silti kovakuntoisista ja hyvävointisen näköisistä ihailemistaan aikuisista sekä näkevät tupakkaa edelleen myytävän laillisesti ruokakaupoissa. Nämä nuorten tekemät ristiriitaiset havainnot murentavat heidän silmissään tupakoinnin haitallisuudesta kerrotun viestin uskottavuutta.

Tutkimuksemme tulosten perusteella tupakoinnin vastaista viestiä tukevat yhteiskunnalliset toimet, kuten tupakoinnin rajoittaminen julkisilla paikoilla ja tupakoiden piiloon laittaminen ruokakaupoissa, on nuorten näkökulmasta ollut tarpeen. Näistä toimista huolimatta, vaikka olemme jo hyvällä matkaa kohti Savutonta Suomea, ei yhteiskuntamme ole vielä hetkeen täysin tupakaton. Siten tupakoimattomuutta tukevan viestin vahvistamiseksi tulisi kouluterveydenhuollossa ja oppitunneilla toteutettavan terveysohjauksen myös valmistaa nuoria suunnistamaan tupakkaviestinnän viidakossa ja tukea heitä ymmärtämään saamansa tiedon ja tekemiensä havaintojen ajoittaista ristiriitaisuutta.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hemapar(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

Lähteet:

Kinnunen JM, Pere L, Lindfors P, Ollila H & Rimpelä A. 2015. Nuorten terveystapatutkimus 2015. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2015. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2015:31. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Parisod H, Axelin A, Smed J & Salanterä S. 2016. Determinants of tobacco-related health literacy: a qualitative study with early adolescents. International Journal of Nursing Studies 62, 71-80. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2016.07.012

Savuton Suomi 2030. Saatavissa: www.savutonsuomi.fi.