tiistai 4. lokakuuta 2016

Kuulumisia hoitotieteelliseltä tutkimusrintamalta

XIV Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi järjestettiin Turun Logomossa 28.–29.9.2016 nimellä HTTS 2016: Hoitotiede - Vahva ja Vapaa. Kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui yli neljäsataa tutkijaa, opettajaa, johtajaa, kliinikkoa, opiskelijaa ja muuta aiheesta kiinnostunutta ympäri maata.

Konferenssin pääpuhujat käsittelivät ajankohtaisia aiheita. Professori Theo van Achterberg tuli Belgiasta Leuvenin yliopistosta puhumaan tärkeästä aiheesta, tiedon käytäntöön viemiseen liittyvästä hoitotieteellisestä tutkimuksesta, otsikolla ”Nursing Implementation Science”. Tutkimustiedon käytäntöön viemisen menetelmistä puhuivat myös dosentti Anna Axelin Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta ja terveystieteiden tohtori Heljä Lundgrén-Laine Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta puhui hoitotieteen askelmerkeistä vuosien varrelta. Miten hoitotiede on rantautunut Suomeen, miten tieteenala nopeasti ja systemaattisesti on kehittynyt, sekä siitä, millä mallilla hoitotieteellinen tutkimus tällä hetkellä on. Professori Mauri Marttunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopistosta puolestaan käsitteli suomalaisten mielenterveyttä, mielenterveyshäiriöiden ja päihteiden käytön esiintyvyyttä, sosioekonomisten ryhmien välillä näyttäytyvistä terveyseroista, mielenterveyspalveluista ja siitä, mitä tulisi tehdä jatkossa kansan mielenterveyden edistämiseksi.

Konferenssipäivien tieteellinen anti oli runsas ja monipuolinen. Tutkimustaan esitti suullisesti yli sata tutkijaa ja postereita oli yhteensä yli 160 kappaletta. Aiheet kattoivat elämänlaadun ja toimintakyvyn, etiikan, hoidon laadun, kompetenssin, koulutustutkimuksen, käyttäjälähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden, näyttöön perustuvan toiminnan ja hoitosuositukset, teknologian, terveyden edistämisen, terveyspalvelujärjestelmän, tutkimusmenetelmät, sekä työhyvinvoinnin ja turvallisuuden.

Päivien aikana kuultiin lisäksi asiantuntijapaneelissa metodologisia erityiskysymyksiä sekä näkökulmia urapoluista alalla. Urapolun panelistit edustivat eri uravaihtoehtoja kliinisestä, akateemisesta, koulutuksen ja valtionhallinnon ympäristöistä. Uutena asiana järjestettiin molempina konferenssipäivinä posterikävely, johon oli ennalta valittu kuusitoista posteria esitettäväksi. Posterikävelyyn oli pyritty saamaan mahdollisimman laaja-alaisesti hoitotieteellistä tutkimusta esitettäväksi niin aihealueittain kuin maantieteellisen edustuksen näkökulmista.

Tänä vuonna proceedings-julkaisu toteutettiin sähköisesti Hoitotiede-lehden suplementtinumerona. Suplementtiin pyydettiin konferenssiin lähetettyjen tiivistelmien tieteellisten arviointien perusteella proceedings-tekstejä. Palautetut käsikirjoitukset arvioitiin double-blind review -menetelmällä. Yhteensä suplementissa julkaistiin seitsemän artikkelia, jotka edustavat eri menetelmillä toteutettuja, ja eri ympäristöihin ja ikäryhmiin kohdistuvaa hoitotieteellistä tutkimusta. Suplementti on open access –periaatteella vapaasti ladattavissa Hoitotiede-lehden sivuilta, osoitteesta: https://www.uef.fi/web/htts/sisallysluettelot.

Seuraavan kerran hoitotieteellinen konferenssi järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kanssa Vaasassa vuonna 2018.

Kirjoittajan tiedot:
Laura-Maria Peltonen
Sh, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti