tiistai 18. lokakuuta 2016

Kestävää imetysviikkoa!


Parhaillaan on käynnissä Suomen imetysviikko, jonka teemana on kestävä kehitys. Kansainvälistä imetysviikkoa on vietetty jo elokuussa, mutta suomalainen imetysviikko on perinteisesti vasta näin lokakuussa. Maailman imetysviikkoa koordinoi World Alliance for Breastfeeding Action (WABA), joka on yksilöiden ja organisaatioiden maailmanlaajuinen verkosto tavoitteenaan imetyksen tukeminen. Imetysviikolla on vuosittain vaihtuva teema ja tänä vuonna tavoitteena on lisätä tietoisuutta imetyksen ja kestävän kehityksen yhteydestä. Kestävän kehityksen periaatteena on elää niin, ettemme kuormittaisi ympäristöä ja voisimme tarjota myös tuleville sukupolville edellytykset hyvään elämään maapallolla. Imetysviikon kampanja pyrkii osoittamaan miten imetystä suojelemalla ja edistämällä voidaan samalla edistää kestävää kehitystä; tätä yhteyttä on kuvattu seuraavien neljän teeman mukaan.

Ravitsemus, ruuan turvallisuus ja köyhyyden vähentäminen
Rintamaito on optimaalista ravintoa, jolla voidaan turvata lapsen ravinnonsaanti niissäkin oloissa, joissa ruoka ei ole itsestäänselvyys. Imetyksellä voidaan estää tehokkaasti alle kaksivuotiaiden lasten aliravitsemusta. On myös arvioitu, että maailmanlaajuisesti perheet käyttävät äidinmaidonkorvikkeisiin noin 54 miljardia dollaria vuosittain; imetykseen liittyy siis myös taloudellinen elementti.
Terveys ja hyvinvointi
Imetyksen on todettu edistävän sekä lasten että naisten terveyttä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Imetystä edistämällä voitaisiin välttää yli 820 000 alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaa joka vuosi. Imetys edistää kognitiivista kehitystä ja yleensä tervettä lapsuutta, joka taas on polku opiskeluun, koulutukseen ja elämänmittaiseen oppimiseen. Naisten osalta rintasyövän aiheuttamat kuolemat vähenisivät, mikäli imetys toteutuisi optimaalisesti.
Ympäristö ja ilmastonmuutos
Imetys on konkreettinen teko sekä lapsen ja äidin terveyden, mutta myös maapallon suojelemiseksi. Rintamaito on luonnollista ja uusiutuvaa sekä ympäristölle vaaratonta. Rintamaitoa voidaan tuottaa ja käyttää ilman saasteita tai pakkausmateriaaleja. Rintamaidon lämmittämiseen ei myöskään tarvita sähköä. Äidinmaidonkorvikkeiden tuotanto puolestaan tuottaa kasvihuonekaasuja ja siten nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Naisten tuottavuus ja työllisyys
Monissa maissa naiset ovat pakotettuja työskentelemään huonosti palkatuissa ja raskaissa töissä eikä heillä ole mahdollisuutta palkalliseen äitiysvapaaseen. Jokainen lisäkuukausi äitiysvapaata pienentää vastasyntyneiden kuolleisuutta jopa 13 %. Äitiysvapaakäytännöt ovat tehokkaita tapoja lisätä täysimetyksen osuutta. Lisäksi työpaikoilla mahdollistettava maidon lypsäminen tai imetys voi lisätä imetyksen kestoa.

Imetysviikon kampanja kehottaa meitä kaikkia ottamaan vastuuta sekä kestävän kehityksen että imetyksen suojelemisesta. Olemme yhdessä vastuussa lapsistamme ja heidän tulevaisuudestaan. Sanotaan, että tarvitaan koko kylä kasvattamaan lapsi, mutta meillä on vielä tekemistä mahdollisimman hyvän kylän rakentamisessa. Täydellisen, tai edes riittävän hyvän, kylän rakentamiseen tarvitaan niin lainsäätäjiä, päättäjiä kuin meitä jokaista ”kyläläistä”.  

http://worldbreastfeedingweek.org/images/wbw2016-logo-word.png

Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa Niela-Vilén
kätilö, TtT, Post doc -tutkija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti