Synnytys lähestyy – oletko valmis?

Aiemmin tammikuussa uutisoitiin nykysynnyttäjien huonosta valmistautumisesta synnytykseen. Monet raskaana olevat naiset eivät tiedä synnytyksestä mitään, vaan luovuttavat itsensä synnyttämään tullessa kätilön käsiin. Jonkinasteinen valmistautuminen sekä psyykkisesti että fyysisesti olisi todennäköisesti eduksi. Toisaalta tarkasti etukäteen suunniteltu synnytys voi johtaa pettymykseen synnytyksen ennustamattoman etenemisen vuoksi. Raskausaikana tarjottavalla tiedolla on suuri merkitys synnytykseen valmistautumisessa. Naisten mielestä synnytyksestä ei aina puhuta tarpeeksi. Islannissa toteutetussa tutkimuksessa erityisesti synnytyksensä vaikeaksi kokeneet naiset pitivät raskausaikana tarjottua tietoa riittämättömänä (Gottfredsdottir ym. 2016).

Monesti myös imetykseen valmistautumisen jää väliin. Imetykseen liittyvää ”perimätietoa” ei enää välttämättä ole saatavilla, koska tuoreen äidin ympärillä ei ole sukulaisnaisten yhteisöä, joka tietoa välittäisi. Perimätiedon oikeellisuus saattaa myös olla kyseenalaista, sillä suuri osa nykyäitien äideistä on itse imettänyt aikana, jolloin imetys oli vielä nykyistäkin vähäisempää. Imetyksen onnistuminen saattaisi olla kuitenkin helpompaa, jos äiti olisi jo etukäteen tutustunut esimerkiksi maidonerityksen perusteisiin ja vastasyntyneen tyypilliseen ensi päivien käyttäytymiseen. Omaa imetysluottamusta voisi vahvistaa, kun ymmärtää, että rinnalla imeminen tarjoaa vastasyntyneelle paljon muutakin kuin ravintoa; se on turvaa, lohtua ja lämpöä. Imetysluottamus – eli uskooko äiti kykenevänsä imettämään - on yksi keskeinen tekijä imetyksen onnistumiselle (Dennis 2003).

Valmistautumisen merkitystä – niin synnytykseen kuin imetykseenkin - on kuitenkin tutkimusten perusteella hankalaa osoittaa. Miten raskausaikana olisi parasta valmistautua ja mikä on riittävää valmistautumista? Pitäisikö odottajan aktiivisesti itse etsiä enemmän tietoa mitä hänelle esimerkiksi neuvolassa tarjotaan? Useissa suomalaisissa synnytyssairaaloissa synnyttäjien fyysisiä valmennuskäyntejä on vähennetty tai lopetettu ja valmennus on siirretty nettiin. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet ammattilaisten tarjoamien ohjausinterventioiden tarkasteluun, eivät niinkään äidin oman valmistautumiseen. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneen Cochrane-katsauksen johtopäätös oli, että raskausaikana tavalla tai toisella toteutettu imetysohjaus ei merkittävästi vaikuttanut imetyksen aloitukseen tai kestoon (Lumbiganon ym. 2016).

Ehkä valmistautuminen ja sen määrä tai laatu on enemmän riippuvainen naisen omasta motivaatiosta tai asenteesta. Imetysasenteen on todettu olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä imetyksen kestoon liittyen. Myönteisen imetysasenteen on todettu lisäävän imetyksen kestoa (esim. Hannula ym. 2014, Niela-Vilén ym. 2016). Ehkäpä asenne on yhteydessä myös naisen motivaatioon etsiä lisätietoa. Lisätutkimukset valmistautumisesta ja sen merkityksestä niin synnyttämiseen kuin imetykseenkin olisivat tarpeen. Lisäksi olisi edelleen tärkeää arvioida raskausaikana tarjottavaa synnytys- ja imetysohjausta.

Kirjoittajan tiedot:

Hannakaisa Niela-Vilén

kätilö, TtT, Post doc -tutkija

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: hmniel(at)utu.fi

ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Hannakaisa_Niela-Vilen

Lähteet

Dennis CL. 2003. The Breastfeeding Self-Efficacy Scale: psychometric assessment of the short form. Journal of Obstetric, Gynecologic, & Neonatal Nursing 32(6), 734–744.

Gottfredsdottir H, Steingrimsdottir P, Björnsdottir A, Gudmundsdottir EY, Kristjansdottir H. 2016. Content of antenatal care: does it prepare women for birth? Midwifery 39, 71-77.

Hannula LS, Kaunonen ME, Puukka PJ. 2014. A study to promote breast feeding in the Helsinki Metropolitan area in Finland. Midwifery 30(6), 696–704.

Lumbiganon P, Martis R, Laopaiboon M, Festin MR, Ho JJ, Hakimi M. 2016. Antenatal breastfeeding education for increasing breastfeeding duration. Cochrane Database of Systematic Reviews. CD006425. doi: 10.1002/14651858.CD006425.pub4.

Niela-Vilén H, Axelin A, Melender H-L, Löyttyniemi E & Salanterä S. 2016. Breastfeeding preterm infants – a randomized controlled trial of the effectiveness of an internet-based peer-support group. Journal of Advanced Nursing 72(10), 2495–2507.