Osastonhoitaja toimii
terveydenhuollossa hoitoyksikön lähiesimiehenä. Hoitoyksikkö voi olla esimerkiksi
vanhainkoti, hoivayksikkö tai sairaalan osasto. Aikojen saatossa vaade
osastonhoitajan koulutustaustasta on kasvanut. Nykyään osastonhoitajalta
vaaditaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai terveystieteiden maisteritutkintoa.
Perinteisesti osastonhoitajalla on myös sairaanhoitajan tutkinto.
Mitä osastonhoitaja työssään tekee?
Aihetta on tutkittu jonkin verran esimiestyön roolin (Pegram et al. 2015) ja
johtamistyylin (Lavoie-Tremblay et al. 2016, Morsiani et al. 2016)
näkökulmasta, mutta myös tehtävien näkökulmasta (Narinen 2000). Vaikka Narisen
väitöskirja on jo useamman vuoden takaa, allekirjoitan tulokset tänäkin
päivänä. Työnkuvaan kuuluu henkilöstöhallinto, taloushallinto,
työnjohtotehtävät, yhteistyö ja kehittämistehtävät sekä kliininen työ.
Kliiniseen työhön osallistuminen tosin saattaa tänä päivänä olla harvinaista.
Mikä sitten on muuttunut? Kaikkea
ennen mainittua työtä toteutetaan teknologian avulla, tukemana ja/tai ohjaamana.
Laadimme työyhteisössämme osastonhoitajan toimenkuvan EFQM-laatumallia runkoa
noudattaen. Yhteen kappaleeseen kerättiin yliopistollisen keskussairaalan osastonhoitajan
työssä hallittavien sovellusten lista käyttöohjeineen. Osastonhoitajan tulee
tarvittaessa hallita 26 eri sovellusta; työvuorosuunnittelusta sähköisiin
sairauspoissaoloilmoituksiin, tuotetilauksista huoltopyyntötilauksiin. Skaala
on laaja.
Mitä hyötyä tämä tuottaa
organisaatiolle? Valtaosa tiedosta pystytään varastoimaan sähköisesti. Toisaalta,
varastoidun tiedon saamisessa on usein haastetta. Työaikaa säästyy, mutta myös
kuluu. Kaikki sovellukset eivät toimi ihanteellisella tavalla. Osasta
sovelluksia puuttuu esimerkiksi ”return” painike. Jos haluat palata edelliselle
sivulle, joudut sulkemaan ohjelman ja avaamaan uudelleen. Mutta joukkoon mahtuu
myös luonnikkaita, helppokäyttöisiä ja arvotuottavia sovelluksia. Eilen käytin
26:sta sovelluksesta kahdeksaa. Näistä neljä arvioisin käyttäjäystävälliseksi
ja työtäni helpottaviksi ratkaisuiksi.
Parhain ja toisinaan pahin, on
sähköposti ja sen kalenteritoiminto. Olet tavoitettavissa lähes koko ajan ja
etukäteen täytetty kalenteri ei juuri anna armoa arjessa tapahtuville nopeille
muutoksille. Silti, en palaisi enää takaisin vahvaan malliin, jossa
potilastietojärjestelmänä toimivat paperit, viestit vaihtuivat ilmoitustaulun
kautta ja työvuorosuunnittelu tehtiin käsin. Tästä huolimatta toivoisin uusien
ja vanhojenkin ohjelmistojen suunnittelijoita testaamaan tuotteitaan meillä
loppukäyttäjillä. Mitkä toiminnot ovat tärkeitä, mistä voidaan luopua, mitä
voitaisiin yhdistää ja ennen kaikkea integroida jo olemassa oleviin
ratkaisuihin. Lean hengessä.
Tuominen Outi, Sh, TtM, Tohtoriopiskelija
Turun
yliopisto, Hoitotieteen laitos
ouantu@utu.fi
Lähteet:
Pegram,
A. Grainger, M. Jones, C & While, A. 2015. An exploration of the working
life and role of the ward manager within an acute care hospital organisation.
Journal of Research in Nursing, Vol 20, Issue 4.
Morsiani,
G. Bagnasco, A & Sasso, L. 2016. How staff nurses perceive the impact of
nurse managers’ leader-ship style in terms of job satisfaction: a mixed method
study. Journal of
Nursing Management, DOI: 10.1111/jonm.12448.
Narinen, A. 2000. Terveydenhuollon
osastonhoitajan työn sisältö tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Helsingin
yliopiston verkkojulkaisut. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/narinen/terveyde.pdf
Tänäänkin olen pitkälti toiminut atk-tukihenkilönä. Meillä on sähköisessä järjestelmässä mm. henkilöstöhallinto ja täytetty on ohjauksen avulla koulutusmatkalaskuja, sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin hakemista ja liitteiden lisäämistä. Puhumattakaan toimimattomista tunnuksista, jotka kaikki tarvitsevat osastonhoitajan kannanoton.
VastaaPoistaTutulta kuulostaa! Eniten kaipaan omassa työssäni eri järjestelmien integrointia, henkilöstöhallinnon sovellukset yhdessä jne.
Poista