tiistai 21. helmikuuta 2017

Onko HIIT uusi hitti sydänkuntoutuksessa?




Sydänkuntoutuksella tarkoitetaan sydäntapahtumien ennaltaehkäisyyn ja niistä toipumiseen tähtääviä tavoitteellisia toimia. Sydänkuntoutuksen kokonaistavoitteena on potilaan mahdollisimman hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. (Taylor ym. 2004.) Yhtenä osatavoitteena on parantaa sydänpotilaiden fyysistä suorituskykyä, sillä hyvä fyysinen suorituskyky suojaa muun muassa uudelta sydäntapahtumalta ja vähentää sydänkuolleisuutta (Keteyian ym. 2008, Sagar ym. 2015). Korkeatehoisen intervalliharjoittelun (HIIT) on todettu olevan tehokas tapa parantaa sydänpotilaan fyysistä suorituskykyä (Weston ym. 2014, Liou ym. 2016).

HIIT -lyhenne tulee englanninkielen sanoista ”high-intensity interval training”, ja se tarkoittaa korkeatehoista intervalliharjoittelua. Korkeatehoinen intervalliharjoittelu on yksinkertaistettuna harjoittelua, jossa korkean ja matalan sykkeen jaksot vuorottelevat. Jaksot voivat olla eripituisia, ja sydänpotilaille parhaasta tehon ja ajan kombosta ollaankin vielä montaa mieltä. Suosittu versio on tehdä neljä kertaa neljän minuutin intervalli 80–95 % teholla maksimisykkeestä. Intervallien välissä pidetään aina 3 minuutin lepo tai aktiivinen palautus 50–70 % teholla maksimisykkeestä. (Weston ym. 2014, Liou ym. 2016.)

HIIT-harjoittelua voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Käytännössä tarvitaan vain laji, jossa sykkeen nosto korkealle onnistuu helposti, samoin palautusjaksot. Esimerkkejä harjoitteluvaihtoehdoista ovat pyöräergometrillä polkeminen, luonnossa tai juoksumatolla ylämäkeen juokseminen, soutu tai voimaharjoittelu. Sykkeen seurantaan on hyvä olla sykemittari. Ennen intervalleja suositellaan 10 minuutin lämmittelyä 60 % teholla maksimisykkeestä ja intervallien jälkeen 5 minuutin jäähdyttelyä 50 % teholla maksimisykkeestä. (Weston ym. 2014.)

Sydänkuntoutuksen osana HIIT on asianmukaisesti toteutettuna turvallista. Sydäntapahtuman jälkeen liikunnan aloittamisesta keskustellaan lääkärin kanssa, ja harjoittelua tulisi suunnitella yhteistyössä sydänpotilaiden liikuntaharjoitteluun perehtyneen ammattilaisen, kuten fysioterapeutin kanssa. HIIT-harjoittelun soveltuvuutta arvioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti sydänsairauden historia ja nykytila huomioon ottaen. Sydänoireet tulee olla hallinnassa ja hyvä hoitotasapaino löytynyt. (Weston ym. 2014.) Kun otetaan huomioon tietyt vasta-aiheet, HIIT sopii pääsääntöisesti kuitenkin myös sydänpotilaille. (Rognmo ym. 2012, Weston ym. 2014) Sydänpotilaiden liikuntakelpoisuudesta ja riskeistä saa lisätietoa sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen suosituksesta ja liikunnan käypä hoito -suosituksesta. Sydänkuntoutukseen osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset voisivat hyödyntää korkeatehoisen intervalliharjoittelun mahdollisuuksia vielä nykyistä paremmin.



Lähteet: 

Keteyian SJ, Brawner CA, Savage PD, Ehrman JK, Schairer J, Divine G, Aldred H, Ophaug K & Ades PA. 2008. Peak aerobic capacity predicts prognosis in patients with coronary heart disease. American Heart Journal 156 (2), 292-300.
Liou K, Ho S, Fildes J & Ooi SY. 2016. High Intensity Interval versus Moderate Intensity Continuous Training in Patients with Coronary Artery Disease: A Meta-analysis of Physiological and Clinical Parameters. Heart, Lung & Circulation 25 (2), 166-174.
Rognmo O, Moholdt T, Bakken H, Hole T, Molstad P, Myhr NE, Grimsmo J & Wisloff U. 2012. Cardiovascular risk of high- versus moderate-intensity aerobic exercise in coronary heart disease patients. Circulation 126 (12), 1436-1440.
Sagar VA, Davies EJ, Briscoe S, Coats AJ, Dalal HM, Lough F, Rees K, Singh S & Taylor RS. 2015. Exercise-based rehabilitation for heart failure: systematic review and meta-analysis. Open Heart 2 (1), e000163-2014-000163. eCollection 2015.
Taylor RS, Brown A, Ebrahim S, Jolliffe J, Noorani H, Rees K, Skidmore B, Stone JA, Thompson DR & Oldridge N. 2004. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. The American Journal of Medicine 116 (10), 682-692.
Weston KS, Wisloff U & Coombes JS. 2014. High-intensity interval training in patients with lifestyle-induced cardiometabolic disease: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine 48 (16), 1227-1234. 

Kirjoittajan tiedot:
Lotta Hamari
fysioterapeutti, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
lotta.hamari@utu.fi


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti