Nuoret hoitotieteellisen tutkimuksen osallistujina: esimerkkitapauksena suomalaiset 16–19-vuotiaat sateenkaarinuoret

Hoitotieteessä olemme kiinnostuneita tutkimaan hyvin laajasti erilaisia asioita ja ihmisiä: hoitamisen käsitteitä, filosofiaa, hoitotyön käytänteitä, hoitajia, hoitotyön johtajia, hoitajien koulutusta, mutta tietenkin myös eri-ikäisiä terveydenhuollon asiakkaita ja heidän kokemuksiaan. Nuorten osallistumista tutkimukseen voidaan perustella useasta näkökulmasta. YK:n Lastenoikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella nuorella on oikeus osallisuuteen heitä koskevassa päätöksenteossa. Osallisuuden toteutuminen edellyttää nuorten äänen kuulemista herkkyydellä, ja nuoret ovat parhaimpia oman elämänsä kokemusasiantuntijoita. Jokaisella nuorella on oikeus terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviin terveyspalveluihin, ja heidän osallisuus voi edistää palveluiden rakentamista nuorisolähtöisempään suuntaan. Lisäksi on tärkeää huomioida, että nuorten asioista päättävät aikuiset ovat aina valta-asemassa nuoriin nähden, jolloin emme itse ehkä kykene näkemään asioita todella ”nuorten silmin”. 

Nuorten osallistumisesta tutkimukseen kerron esimerkkinä oman pro gradu-tutkielmani osallistujien rekrytoinnista ja aineistonkeruusta. Tutkielman tarkoituksena oli kuvata yläkoulun kouluterveydenhoitajan vastaanoton merkitystä sateenkaarinuorille heidän kasvussaan eheäksi seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin näkökulmista. Tutkimuksen kohteena olivat 16-19–vuotiaat sateenkaarinuoret, joita lähdin tavoittelemaan osallistujiksi sosiaalisen median kautta. Päätin pyytää apua tutkimukseni markkinointiin Setan tiedottajalta, ja tutkimustani mainostettiin sekä Setan Facebook-sivulla, Setan Nuoret Facebook-sivulla, Setan uutiskirjeessä että ruotsinkielisen Regnbåksankan-yhdistyksen Facebook-sivuilla. Päädyin toteuttamaan aineistonkeruun sähköisellä Webropol-kyselyllä, sillä koin aiheen herkkyyden kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi sen, ettei nuoren tarvinnut tavata tutkijaa kasvotusten. Lisäksi eri paikkakunnilla asuvat nuoret pystyisivät osallistumaan, nuori pystyi vastaamaan silloin kun se hänelle parhaiten sopi, sekä määrällisesti pienen vähemmistöryhmän tavoittaminen voi onnistua paremmin Internetin avulla. 

Tutkimuksen eettisyyteen liittyi tiettyjä erityispiirteitä. Koska osallistujiksi tavoiteltiin myös alle 18-vuotiaita sateenkaarinuoria, oli pohdittava, voivatko nämä nuoret antaa suostumuksen osallistumiseen itsenäisesti. Koska osa sateenkaarinuorista ei halua tai voi olla avoimia omasta identiteetistään vanhemmilleen, eikä tutkimuksesta haluttu aiheutuvan negatiivisia seurauksia nuorille, nuoret saivat osallistua tutkimukseen ilman vanhempien suostumusta. Tämä valinta noudatti myös Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistusta nuorten itsemääräämisoikeudesta tutkimuksessa. Sähköisen kyselyn käyttäminen tuki tavoitetta, jossa nuorten henkilöllisyys haluttiin salata täysin myös tutkijalta. No miten kävi sitten lopullisen osallistujamäärän kanssa? Tavoittelimme osallistujamääräksi 30 sateenkaarinuorta, joka ylittyi ja lopullinen aineisto koostui 35 sateenkaarinuoren vastauksista. Osallistujien määrään vaikuttivat todennäköisesti sateenkaarinuorille tuttujen sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen, tutkimuksen monipuolinen mainostaminen, mahdollisuus osallistua millä tahansa Internet-yhteyden sisältävällä laitteella, sekä nuorten voitiin katsoa pitävän aihetta itselle tärkeänä. 

Nuorten osallistuminen tutkimukseen avaa tutkijalle mahdollisuuden päästä lähemmäs elämää, jonka tutkija on oman aikuistumisen myötä jättänyt jo taakseen. Nuoruus ja nuorena eläminen muuttuvat myös ajan kuluessa, joten emme voi suoraan verrata omaa nuoruuttamme nykypäivän nuoriin. Lisäksi kokemukseni mukaan nuorten maailma on hyvin moninainen, nuoret ovat halukkaita kertomaan omista kokemuksistaan elävästi ja niin, että lopputuloksena voi syntyä hedelmällinen analyysi ja tutkimustulos vaikkapa sateenkaarinuorten kokemuksista. 

Haluan vielä välittää kiitokset Setalle ja Regnbåksankanille tutkimukseni markkinoinnista!

Jäikö tekstissä käytetty termi ”sateenkaarinuori” ja Seta mietityttämään? Näistä löydät lisätietoa aiemmasta blogikirjoituksestani.

Kirjoittajan tiedot:
Minna Laiti
Röntgenhoitaja, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
mianlai(at)utu.fi


Lähteet:

Ahern NR. 2005. Using the Internet to conduct research. Nurse Researcher 13 (2), 55-70.

Duffy ME. 2002. Methodological issues in Web-based research. Journal of Nursing Scholar-ship: An Official Publication of Sigma Theta Tau International Honor Society of Nursing / Sigma Theta Tau 34 (1), 83-88.

ETENE 2013. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. Lapsuuden ja nuoruuden etiikka sosiaali- ja terveysalalla. ETENE-julkaisuja 41, Helsinki. http://etene.fi/documents/1429646/1555962/ETENE-julkaisuja+41+Lapsuuden+ja+nuoruuden+etiikka+sosiaali-+ja+terveysalalla.pdf/3e711c32-e950-4892-bf1b-ee8b9be55769 Viitattu 30.1.2018

Laiti M. 2017. Sateenkaarinuorten näkemykset yläkoulun kouluterveydenhoitajan merkityksestä kasvussaan eheäksi seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin näkökulmista. Pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos.

TENK 2009.Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf Viitattu 30.1.2018

TENK 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_verkkoversio040413.pdf.pdf#overlay-context=fi/ohjeet-ja-julkaisut Viitattu 30.1.2018 Yhdistyneet kansakunnat 1989. Yleissopimus lapsen oikeuksista. https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/