Uudella äitiyslailla kohti tasavertaisempaa vanhemmuuden määritelmää

Suomessa koettiin jälleen merkittävä muutos koskien sateenkaari-ihmisten oikeuksia, tällä kertaa koskien kahden äidin sateenkaariperheitä. Eduskunta hyväksyi 28. helmikuuta 2018 kansalaisaloitteesta liikkeelle lähteneen lakiesityksen, jonka mukaan äitiyslakia tulisi uudistaa niin, että naisparit voisivat yhdessä hakeutua hedelmöityshoitoihin ja lapsen synnyttävän äidin puoliso (käytän tässä termiä ei-synnyttävä äiti) voidaan vahvistaa lapsen viralliseksi vanhemmaksi jo ennen lapsen syntymää. Uusi äitiyslaki astuu voimaan vuonna 2019.

Merkittäväksi muutoksen tekee se, että ennen kahden äidin sateenkaariperheet joutuivat käymään läpi pitkän, noin puoli vuotta kestävän sisäisen adoptioprosessin vahvistaakseen ei-synnyttävän äidin vanhemmuuden. Prosessiin liittyi useita ongelmallisia kohtia: sisäistä adoptioprosessia ei voitu aloittaa ennen lapsen syntymää, pitkä prosessi tuotti äideille turhautuneisuutta ja stressiä, ja lapsen oikeudellinen asema suhteessa molempiin vanhempiin oli epäselvä. Epäselvä oikeudellinen asema konkretisoitui käytännössä seuraavasti: jos vanhemmat erosivat tai lapsen synnyttänyt äiti kuoli ennen sisäisen adoption vahvistamista, lapsella ei ollut oikeuksia molempiin vanhempiinsa ja lapsesta saattoi tulla orpo. Ei-synnyttävältä äidiltä puuttuivat oikeudet lapseensa ilman sisäistä adoptiota.

Mitä uudistuva äitiyslaki sitten merkitsee kahden äidin sateenkaariperheen hoidon kannalta? Uskon, että uusi äitiyslaki lisää tietoisuutta ja ymmärrystä kahden äidin sateenkaariperheiden olemassaolosta. Kävin läpi hoitotieteellisiä tutkimuksia aiheesta ja listaan muutamia tutkimuksissa esille tulleita ongelmia, joihin uusi äitiyslaki mahdollisesti vaikuttaa:

• Terveysalan ammattilainen ei kohdellut tai tunnistanut naispareja pariskuntana.
  
• Ammattilaiset yrittivät soveltaa heteropariskunnille suunniteltuja hoito-, ohjaus- ja tukimenetelmiä naisparien raskauden aikaisessa hoidossa.
  
• Terveysalan ammattilaisella oli ennakko-oletus siitä, että odottavalla äidillä olisi miespuoliso.
  
• Naisparien täytyi selittää ammattilaiselle parisuhdettaan ja elämäänsä, sekä olla tietolähteenä ammattilaisille, koska ammattilaisilla ilmeni tiedonpuutteita sateenkaariperheistä.
  
• Terveysalan ammattilaiset määrittelivät synnyttävän äidin ja ei-synnyttävän äidin suhdetta lapseen eri tavalla. Ei-synnyttävälle äidille saattoi tulla olo, ettei hän ole ammattilaisten silmissä ”yhtä paljon” äiti lapselle, koska hänellä ei ole biologista suhdetta lapseen.
  
• Ei-synnyttävää äitiä ei tunnistettu tai tunnustettu potilastietojärjestelmissä, hänet saatettiin sivuuttaa vuorovaikutustilanteissa eikä hänen suhdettaan lapseen täysin ymmärretty.

Pelkästään yhteiskunnallisten muutosten ei kuitenkaan voida ajatella vaikuttavan tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntymiseen. Terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen kehittäjillä, kuten meillä hoitotieteilijöillä, on myös vastuu ottaa sateenkaariperheet osaksi jokapäiväistä keskustelua, koulutusta ja tutkimusta. Vain näin voimme lopulta saavuttaa tilan, jossa sateenkaariperheet nähdään normaalina osana hoitotyön arkea.

Kuva: Seta ry.

Kirjoittajan tiedot:

Minna Laiti
Röntgenhoitaja, TtM, Tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
mianlai(at)utu.fi

Lähteet:

Apiainen, R. 2015. Sateenkaariperheiden äitien kokemuksia elämästään, Kirjallisuuskatsaus. Pro gradu-tutkielma. Hoitotiede, Terveystieteiden yksikkö, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Brennan R., Sell RL. 2014. The effect of language on lesbian nonbirth mothers. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing; 43(4):531-538.

Lee E., Taylor J., Raitt FE. 2011. 'It's not me, it's them': How lesbian women make sense of negative experiences of maternity care: A hermeneutic study. Journal of Advanced Nursing; 67(5):982-990. 

Eduskunta 2018. Pöytäkirjan asiakohta PTK142018 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2018+7.aspx Luettu 16.4.2018

Rozental A., Malmquist A. 2014. Vulnerability and Acceptance: Lesbian Women's Family-Making through Assisted Reproduction in Swedish Public Health Care. Journal of GLBT Family Studies; 11(2):1-24. 

Väestöliitto 2018. Tiedote 28.2.2018. Uusi äitiyslaki parantaa lapsen oikeusturvaa. http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=8020188 Luettu 16.4.2018

YLE Uutiset 28.2.2018. Näin äitiyslaki vaikuttaisi kahden äidin perheessä: "Muuttaisi tilannetta tosi radikaalisti". https://yle.fi/uutiset/3-10094192 Luettu 16.4.2018 

YLE Uutiset 28.2.2018. "Jes!" huusivat Helena ja Eveliina, kun uusi äitiyslaki hyväksyttiin – "Tämä on tärkeä päivä!". https://yle.fi/uutiset/3-10096031 Luettu 16.4.2018

Äitiyslaki.fi http://aitiyslaki.fi/ Luettu 16.4.2018