Uusia tuulia tupakkaan liittyvään terveysohjaukseen

Jälleen ensi torstaina, toukokuun viimeisenä päivänä vietetään kansainvälistä tupakatonta päivää ”World No Tobacco Day”, jonka tarkoituksena on muistuttaa tupakkatuotteiden aiheuttamista moninaisista haitoista ja tupakanvastaisten toimien tärkeydestä. Tupakanvastaisen työn tärkeys on ollut viime viikkoina esillä mediassa erityisesti nuuskan näkökulmasta, sillä uutisotsikoissa on nostettu esille valtoimenaan rehottava laiton nuuskakauppa ja jo peruskouluikäisten kertomukset nuuskan helposta saatavuudesta.

Tupakkaan liittyvällä terveysohjauksella on keskeinen rooli tupakanvastaisessa työssä muiden toimien, kuten hintapolitiikan ja tupakoinnin rajoittamisen ohella. Terveysohjaus on tärkeässä roolissa etenkin lasten ja nuorten kohdalla, joiden tietämyksessä ja ymmärryksessä tupakoinnin haitoista saattaa vielä olla aukkoja, mutta jotka kohtaavat tupakkaa eri arkipäivän tilanteissa. Terveysohjauksessa onkin nuorilla kokeiltu monia eri menetelmiä ja saavutettu lupaavia tuloksia. Haasteena on kuitenkin ollut löytää menetelmä, joka toimii ja herättää kiinnostuksen yhtä lailla sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Ratkaisuksi tähän on muun muassa kokeiltu erilaisia digitaalisia menetelmiä, joista yksi on ollut terveysohjauksen pelillistäminen.

Fume-pelillä saavutetut tulokset positiivisia

Kerroin aiemmissa blogikirjoituksissani varhaisnuorten tarpeista tupakaan liittyvää terveysohjausta koskien ja kehittämästämme Fume-terveyspelistä, joita molempia tutkin tuoreessa väitöskirjassani. Nuorten kanssa kehittämämme tutkimustietoon pohjautuva mobiilipeli Fume suunniteltiin terveysohjauksen menetelmäksi erityisesti varhaisnuorten tarpeet huomioiden. Pelin soveltuvuuden arvioimiseksi toteutimme tutkimuksen (Parisod ym. 2018), jossa testasimme pelin kiinnostavuutta, käyttöä ja sillä saavutettavia terveysohjaustuloksia varhaisnuorilla. Vertasimme tutkimuksessamme Fume-pelin tuloksia sen kanssa samansisältöiseen internet-sivustoon, joka ei sisältänyt peleille ominaisia elementtejä.

Saamamme tulokset olivat Fumen näkökulmasta lupaavat, sillä ne osoittivat, että pelin muodossa toteutettu tupakkaan liittyvä terveysohjaus kiinnosti enemmän varhaisnuoria ja he myös käyttivät peliä omaehtoisesti vapaa-ajallaan internet-sivustoa enemmän. Fume-peliin kohdistuneessa kiinnostuksessa tai sen käytössä ei havaittu eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tulokset myös osoittivat, että tutkimuksen kahden viikon seurantajakson aikana pelillä saavutettiin myönteisiä muutoksia varhaisnuorten savukkeisiin liittyvissä mielikuvissa ja asenteissa, jollaisia ei havaittu internet-sivustoa käyttäneiden ryhmässä tai ilman interventioita jääneessä kontrolliryhmässä. Havaitsimme, että pelielementtien lisääminen ei myöskään vaikuttanut tarkasteltuihin ohjaustuloksiin negatiivisesti. Nämä myönteiset tuloksemme kannustavatkin harkitsemaan Fume-peliä yhtenä ohjausmenetelmänä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan työssä.

Ota nuuska puheeksi

Tutkimuksemme nuuskaan liittyvät tulokset herättivät huomiomme. Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 151 varhaisnuoresta ei muistanut saaneensa nuuskaan liittyvää terveysohjausta viimeisen kouluvuoden aikana. Lisäksi hieman yli 50 prosenttia heistä ei osannut mainita yhtään nuuskan terveyshaittaa. Tuloksiemme, aihetta koskevien uutisten ja aiempien nuorten nuuskankäyttötilastojen valossa nuuskaan liittyvään terveysohjaukseen tuleekin kiinnittää jatkossa vielä enemmän huomiota. Työsarkaa siten tupakoimattomuuden edistämisten ja terveysohjauksen saralla vielä riittää.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM (väit.)

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: heidi.parisod(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

Lähteet:

Parisod H. 2018. A health game as an intervention to support tobacco-related health literacy among early adolescents. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis D 1357. Väitöskirjat, Turun yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7257-9

Parisod H, Pakarinen A, Axelin A, Löyttyniemi E, Smed J & Salanterä S. 2018. Feasibility of Mobile Health Game “Fume” in Supporting Tobacco-related Health Literacy among Early Adolescents: A Three-Armed Cluster Randomized Design. International Journal of Medical Informatics 113, 26–37.

THL 2017. Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

Thomas RE, McLellan J, Perera R. 2015. Effectiveness of school-based smoking prevention curricula: systematic review and meta-analysis. BMJ Open 5, e006976.

WHO. 2017. WHO report on the global tobacco epidemic, 2017. Monitoring tobacco use and prevention policies. World Health Organization, Geneva. Saatavissa: http://www.who.int/tobacco/global_report/2017/en/

Kokemuksia kansainvälisestä opettajavaihdosta

Opetus on tohtorikoulutettavalle yksi kanava kansainväliseen verkostoitumiseen opintojen aikana. Hoitotieteen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston blogissa pohdimme kansainvälistä verkostoitumista opetuksen näkökulmasta tohtorikoulutuksen aikana. Blogitekstin kirjoittamisen aikaan olimme molemmat valmistautumassa ensimmäiseen opettajavaihtoomme. Tämä blogiteksti jatkaa aiheesta ja keskittyy kokemuksiimme opettajavaihtojemme ajalta. Olimme molemmat toukokuun toisella viikolla opettajavaihdossa: Sunna Ateenan yliopistossa Kreikassa ja Riitta Lleidan yliopistossa Espanjassa.

Sunna tutustumassa kreikkalaisessa pallitiivisen hoidon yksikössä

Opettajavaihtoon kuuluva opetus sovittiin aihesisällöllisesti ja tuntimääräisesti etukäteen kohdeyliopiston kanssa. Opetettavan tuntimäärämme raamit poikkesivat hieman toisistaan. Sunna oli Erasmus opettajavaihdossa, jolloin Erasmus-ohjelma asettaa opetuksen minimituntimäärän (8 tuntia). Riitan opettajavaihto oli puolestaan sovittu väitöskirjan ohjaajan yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin opetettava tuntimäärä oli vapaammin sovittavissa. Opetettaviin aiheisiin pystyimme molemmat itse vaikuttamaan ja sisällyttämään opetukseemme omien tutkimusaiheidemme näkökulman. Silti opetuksen suunnittelu oli haastavaa, sillä meillä ei ollut käytössämme kohdeyliopistojemme opetussuunnitelmia. Lisäksi emme olleet etukäteen tietoisia paikallisten kielitaidosta, joten mahdollisen tulkkauksen viemä aika tuli ottaa huomioon suunnittelussa.

Pienistä jännityksestä huolimatta, meidän molempien opetustilanteet sujuivat ilman suurempia ongelmia ja luentomme keräsivät kiinnostusta. Sunnan opetus kohdistui paikallisen maisteriohjelman yhden ryhmän opiskelijoille eli läsnäolijat olivat jokaisella luennolla samat, vaihtelevia paikalle luentoa kuuntelemaan tulleita henkilökunnan jäseniä lukuun ottamatta. Riitta puolestaan opetti eri vaiheessa olevia fysioterapiaopiskelijoita. Kokemuksemme paikallisten kielitaidosta poikkesivat toisistaan. Kun Ateenassa henkilökunta ja opiskelijat puhuivat sujuvaa englantia, Lleidassa puolestaan jouduttiin välillä turvautumaan tulkkaukseen. Kulttuurierojen vaikutus oli puolestaan havaittavissa meidän molempien vaihtokohteissa. Erityisesti laveampi aikakäsitys hämmensi välillä, vaikka olimme toki tähän osanneet jo etukäteen varautua.

Opettajavaihtoomme kuului opetuksen lisäksi muutakin hoitotieteeseen ja hoitotyöhön liittyvää ohjelmaa. Molemmissa kohteissa tämä sisälsi tapaamisia kohdeyliopiston henkilökunnan kanssa lounaan merkeissä. Keskusteltavat aiheet liittyivät tutkimuksen lisäksi maiden koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Ateenassa ohjelmassa oli lisäksi tutustumiskäynnit kahteen paikalliseen terveydenhuollon kohteeseen: Palliative Care Unit Galilee ja Laiko General Hospital of Athens. Lleidassa Riitta pääsi tutustumaan perusterveydenhuollon yksikköön, biolääketieteen tutkimusyksikköön ja 4DHealth Innovation Simulation Centeriin, jossa kokonainen sairaala on muutettu simulaatiokoulutuksen käyttöön. Tämän lisäksi meille molemmille tarjoutui mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriin hieman vapaammissa merkeissä.

Riitan opetus onnellisesti ohi

Kokemuksemme opettajavaihdosta olivat rikkaat ja voimme lämpimästi suositella vaihtoa kaikille. Opettajavaihto tarjosi kielikylvyn lisäksi mahdollisuuden verkostoitumiseen, erilaisten kulttuurien syvempään ymmärtämiseen sekä rohkeutta rakentavia kokemuksia. Mainittakoon vielä, että vaihdon aikana tarjolla oleva vertaistuki koettiin tarpeelliseksi ja linjat Ateenan ja Lleidan välillä kävivät kuumina.

Kirjoittajien tiedot:

Sunna Rannikko

Sh/th, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

seeran@utu.fi

Riitta Mieronkoski

ft, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

ritemi@utu.fi

Suuret tietomassat kiinnostavat terveysalan tutkijoita Euroopassa

European Federation for Medical Informatics (EFMI) järjesti vuoden 2018 Medical Informatics Europe (MIE) konferenssinsa (https://mie2018.org/) Göteborgissa Ruotsissa 24.-26. huhtikuuta. Tänä vuonna tiedepäivät pidettiin pohjoismaisen Vitalis-konferenssin yhteydessä ja konferenssien yhteenlaskettu vierailijamäärä nousi yli viiteentuhanteen.

MIE 2018 konferenssiin teema oli ”Building Continents of Knowledge in Oceans of Data: the Future of Co-Created eHealth”. Päivien aikana pidettiin yli 200 suullista ja 150 posteri esitystä. Lisäksi pidettiin 50 paneelia, työpajaa ja demonstraatiota. Aiheet kattoivat avointa tietoa, datan analytiikkaa, ennustavaa mallintamista, eTerveys työkaluja, etiikkaa, etäterveyspalveluita, keinoälyä, kliinisiä tietojärjestelmiä, luonnollisen tekstin käsittelyä, ohjelmistoja, oppimistarpeita ja opetusta, tiedon hankintaa, tiedon integrointia, turvallisuutta, yksilöityä hoitoa, yksityisyyttä ja paljon muuta.

Konferenssipäivien pääpuheisiin oli ajankohtaisina aiheina nostettu suurten tietomassojen hyödyntäminen ja tiedon luominen terveyspalveluiden edistämiseksi, eTerveys ja ikääntyminen, semanttisen interoperabiliteetin edistäminen, terveysalan digitaalinen muutos, terveysalan informatiikan koulutus, ja tulevaisuuden terveyspalvelut.

Vuoden 2018 paras esitys jaettiin hoitotyön osalta kahden esiintyjän kesken, joilla oli tasapisteet. Toisen näistä esityksistä piti sairaanhoitaja ja jatko-opiskelija suomesta. Voittajat olivat:

-       Madeleine Blusi, Ingeborg Nilsson ja Helena Lindgren esityksellä ”Older Adults Co-creating Meaningful Individualised Social Activities Online for Healthy Ageing”, ja

-       Nina Karisalmi, Johanna Kaipio ja Pekka Lahdenne esityksellä ”Improving Patient Experience in a Children’s Hospital: New Digital Services for Children and their Families”.

Pääpalkintona oli vapaapääsy MedInfo 2019 konferenssiin. Paljon onnea voittajille!

MIE 2018 konferenssin proceedings julkaisu sisältää 190 tieteellistä artikkelia, jotka ovat jaoteltu seitsemään aiheeseen. Nämä ovat ”Standards and interoperability”, ”Implementation and evaluation”, ”Knowledge management”, ”Decision support”, ”Modeling and analytics”, ”Health informatics education and learning systems” ja “Patient centered services”. Proceedings julkaisu on vapaasti ladattavissa osoitteesta http://ebooks.iospress.nl/ISBN/978-1-61499-852-5.

Euroopan hoitotyön informatiikan EFMI Nursing Informatics (NI) työryhmän vuosikokous pidettiin MIE konferenssin yhteydessä. Verkosto pyrkii edistämään hoitotyön tietotekniikan tilaa ja alalla verkostoitumista Euroopassa. Verkoston johtoryhmä työstää tällä hetkellä toiminnalleen strategiaa ja kuulee mielellään kehittämisehdotuksia toiminnalleen. Ehdotuksia voi lähettää johtoryhmän sihteerille ja lisätietoja toiminnasta saa osoitteesta: https://www.efmi.org/workinggroups/nursie-nursing-informatics-in-europe. Seuraava EFMI NI verkostokokous pidetään MedInfo 2019 -konferenssin yhteydessä.

Euroopassa järjestetään säännöllisesti konferensseja terveysalan informatiikan alalta. Seuraavaksi EFMI järjestää ”Special Topic Conference” päivät 14.-16 lokakuuta 2018 Zagrebissa, Kroatiassa. Tämän jälkeen International Association for Medical Informatics (IMIA) järjestää vuoden 2019 maailmankongressinsa MedInfon Ranskan Lyonissa 26.-29. elokuuta 2019 (http://www.medinfo-lyon.org/en/). Määräaika MedInfoon lähetettäville töille on 12 marraskuuta mennessä. Tämän jälkeen seuraava MIE-konferenssi on Genevessä vuonna 2020.

Kirjoittajan tiedot:

Laura-Maria Peltonen

Projektitutkija

Hoitotieteen laitos

Turun yliopisto

lmemur(at)utu.fi