tiistai 1. toukokuuta 2018

Vietetään yhdessä Kansainvälistä käsihygieniapäivää 5.5.

Terveydenhuollossa annetun hoidon laatua voidaan mitata monella eri tavalla. Käsihygienian toteutuminen on yksi tärkeä mittari, jolla voidaan mitata sekä annetun hoidon laatua että turvallisen hoidon toteutumista.

Käsihygienian perusasia on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitoksissa käsien desinfektio käsihuuhteella ennen ja jälkeen jokaisen asiakas/potilaskontaktin, ennen aseptisia toimia ja jälkeen eritteiden ja potilas/asiakasympäristön kontaktin. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain kun ne ovat näkyvästi likaiset tai potilas/asiakas sairastaa ripulitautia.

Käsihygienian toteutumista voidaan mitata kulutetun käsihuuhteen määrää mittaamalla ja suhteuttamalla toteutuneisiin hoidon tilanteisiin.  Käsihuuhteen määrää mittaamalla saadaan tieto vain kulutetusta huuhdemäärästä, mutta ei siitä, että ovatko huuhteen käyttötilanteet sellaisia, että ne oikeasti ehkäisevät tartuntoja.  Lisäksi ne eivät anna tietoa siitä, että onko käyttäjänä esimerkiksi hoidon ammattilainen vai esimerkiksi potilas itse tai potilaan omainen. 
Potilaan itsensä käyttämä tai omaisen käyttämä käsihuuhde on myös tärkeää tartunnan torjunnan kannalta, mutta annetun hoidon laatumittarina se toimii vain välillisesti. Huuhdetta on tarjolla sellaisissa paikoissa, että myös potilaat ja omaiset voivat sitä käyttää ja he ovat saaneet tietoa ja ohjausta huuhteen käytöstä. 

Tietoa siitä, että kuka on käyttänyt ja missä tilanteessa käsihuuhdetta on käytetty saadaan havainnoimalla toimintaa. Havainnointia voidaan tehdä hyvin eri tavoin, mutta koska havainnoinnin toteuttaminen sitoo resursseja, on sen toteutukseen kehitetty myös erilaisia laitteita.  Tietoa miten käsihygieniaa oikeasti toteutetaan voidaan kuitenkin saada vain havainnoimalla toteutettua toimintaa. Käsihygienian toteutumista on pyritty arvioimaan myös työntekijöiden omista arvioista ja kertomuksista, mutta on todettu, että ne yliarvioivat käsihygienian toteutusta. 

Käsihygienian on todettu toteutuvan terveydenhuollossa puutteellisesti. Tämä ilmiö on maailmanlaajuinen huolimatta siitä, että käsihygienian tehostamiseen on panostettu jo vuosikymmeniä. Asiasta on satoja, jollei tuhansia tutkimuksia. Tutkimusten mukaan tietoa käsihygienian oikeasta toteutumisesta on hyvinkin. Suositusten mukaisen toiminnan saavuttaminen on ollut vaikeaa, vaikka terveydenhuollossa on jo pitkään tiedetty miten toimia. 

Tutkimusten mukaan kulttuurilla ja kokeneempien työntekijöiden esimerkillä on vaikutusta toimintatapoihin. Viimeisemmät tutkimukset ovatkin suuntautuneet käyttäytymistieteisiin kuten asenteiden vaikutukseen ja sosiaaliseen kontekstiin. Käsihygienian toteutuksen tehostaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa vaatii käyttäytymisen muutosta, jonka saavuttamiseksi on tärkeää tietää, mikä on terveydenhuollon työntekijää motivoiva tavoite. Käsihygienian tehostamisessa yksittäisen henkilön toiminnan taustalla voi olla oma turvallisuus, potilaan/asiakkaan turvallisuus tai muut tekijät. 

WHO on panostanut jo vuosia käsihygienian parantamiseksi maailmassa. WHO:n internet sivuilta löytyy runsaasti monenlaista materiaalia käsihygienian tehostamisen välineeksi. Sieltä löytyy paitsi laaja tietopaketti käsihygienian perusteista myös erilaisia välineitä koulutukseen, tutkitun tiedon implementointiin, tietojen ja asenteiden arviointiin . Kaikki tämä materiaali pohjautuu laajasti tieteellisen tutkimukseen. 

5.5. vietetään kansainvälistä käsihygieniapäivää. Tätä WHO.n lanseeraamaa vuosittaista päivää vietetään jo yhdeksättä kertaa ja mukana on ollut alusta alkaen myös suomalaisia sairaaloita.  Suomessa on käynnistetty yhteinen kampanja käsihygieniahavainnointien teosta eri terveydenhuoltolaitoksissa 5.5. viikon aikana. Havainnointeihin osallistuneiden laitosten havainnointimäärät julkaistaan kartalla. 

Käsihygienian toteuttaminen on meidän jokaisen yhteinen asia. Toivottavasti ainakin me sosiaali- ja terveydenhuollon tekijät panostamme siihen, yhteisestä käsihygieniapäivästä muistuttaen, mutta myös jokaisena päivänä tartuntojen ehkäisemiseksi.

Kirsi Terho, 
sh, TtM, tohtorikoulutettava 
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
kirsi.m.terho@gmail.com

1 kommentti: