Uusia tuulia tupakkaan liittyvään terveysohjaukseen

Jälleen ensi torstaina, toukokuun viimeisenä päivänä vietetään kansainvälistä tupakatonta päivää ”World No Tobacco Day”, jonka tarkoituksena on muistuttaa tupakkatuotteiden aiheuttamista moninaisista haitoista ja tupakanvastaisten toimien tärkeydestä. Tupakanvastaisen työn tärkeys on ollut viime viikkoina esillä mediassa erityisesti nuuskan näkökulmasta, sillä uutisotsikoissa on nostettu esille valtoimenaan rehottava laiton nuuskakauppa ja jo peruskouluikäisten kertomukset nuuskan helposta saatavuudesta.

Tupakkaan liittyvällä terveysohjauksella on keskeinen rooli tupakanvastaisessa työssä muiden toimien, kuten hintapolitiikan ja tupakoinnin rajoittamisen ohella. Terveysohjaus on tärkeässä roolissa etenkin lasten ja nuorten kohdalla, joiden tietämyksessä ja ymmärryksessä tupakoinnin haitoista saattaa vielä olla aukkoja, mutta jotka kohtaavat tupakkaa eri arkipäivän tilanteissa. Terveysohjauksessa onkin nuorilla kokeiltu monia eri menetelmiä ja saavutettu lupaavia tuloksia. Haasteena on kuitenkin ollut löytää menetelmä, joka toimii ja herättää kiinnostuksen yhtä lailla sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Ratkaisuksi tähän on muun muassa kokeiltu erilaisia digitaalisia menetelmiä, joista yksi on ollut terveysohjauksen pelillistäminen.

Fume-pelillä saavutetut tulokset positiivisia

Kerroin aiemmissa blogikirjoituksissani varhaisnuorten tarpeista tupakaan liittyvää terveysohjausta koskien ja kehittämästämme Fume-terveyspelistä, joita molempia tutkin tuoreessa väitöskirjassani. Nuorten kanssa kehittämämme tutkimustietoon pohjautuva mobiilipeli Fume suunniteltiin terveysohjauksen menetelmäksi erityisesti varhaisnuorten tarpeet huomioiden. Pelin soveltuvuuden arvioimiseksi toteutimme tutkimuksen (Parisod ym. 2018), jossa testasimme pelin kiinnostavuutta, käyttöä ja sillä saavutettavia terveysohjaustuloksia varhaisnuorilla. Vertasimme tutkimuksessamme Fume-pelin tuloksia sen kanssa samansisältöiseen internet-sivustoon, joka ei sisältänyt peleille ominaisia elementtejä.

Saamamme tulokset olivat Fumen näkökulmasta lupaavat, sillä ne osoittivat, että pelin muodossa toteutettu tupakkaan liittyvä terveysohjaus kiinnosti enemmän varhaisnuoria ja he myös käyttivät peliä omaehtoisesti vapaa-ajallaan internet-sivustoa enemmän. Fume-peliin kohdistuneessa kiinnostuksessa tai sen käytössä ei havaittu eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tulokset myös osoittivat, että tutkimuksen kahden viikon seurantajakson aikana pelillä saavutettiin myönteisiä muutoksia varhaisnuorten savukkeisiin liittyvissä mielikuvissa ja asenteissa, jollaisia ei havaittu internet-sivustoa käyttäneiden ryhmässä tai ilman interventioita jääneessä kontrolliryhmässä. Havaitsimme, että pelielementtien lisääminen ei myöskään vaikuttanut tarkasteltuihin ohjaustuloksiin negatiivisesti. Nämä myönteiset tuloksemme kannustavatkin harkitsemaan Fume-peliä yhtenä ohjausmenetelmänä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan työssä.

Ota nuuska puheeksi

Tutkimuksemme nuuskaan liittyvät tulokset herättivät huomiomme. Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 151 varhaisnuoresta ei muistanut saaneensa nuuskaan liittyvää terveysohjausta viimeisen kouluvuoden aikana. Lisäksi hieman yli 50 prosenttia heistä ei osannut mainita yhtään nuuskan terveyshaittaa. Tuloksiemme, aihetta koskevien uutisten ja aiempien nuorten nuuskankäyttötilastojen valossa nuuskaan liittyvään terveysohjaukseen tuleekin kiinnittää jatkossa vielä enemmän huomiota. Työsarkaa siten tupakoimattomuuden edistämisten ja terveysohjauksen saralla vielä riittää.

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod

terveydenhoitaja, TtM (väit.)

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

s-posti: heidi.parisod(at)utu.fi

ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/

LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

Lähteet:

Parisod H. 2018. A health game as an intervention to support tobacco-related health literacy among early adolescents. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis D 1357. Väitöskirjat, Turun yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7257-9

Parisod H, Pakarinen A, Axelin A, Löyttyniemi E, Smed J & Salanterä S. 2018. Feasibility of Mobile Health Game “Fume” in Supporting Tobacco-related Health Literacy among Early Adolescents: A Three-Armed Cluster Randomized Design. International Journal of Medical Informatics 113, 26–37.

THL 2017. Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

Thomas RE, McLellan J, Perera R. 2015. Effectiveness of school-based smoking prevention curricula: systematic review and meta-analysis. BMJ Open 5, e006976.

WHO. 2017. WHO report on the global tobacco epidemic, 2017. Monitoring tobacco use and prevention policies. World Health Organization, Geneva. Saatavissa: http://www.who.int/tobacco/global_report/2017/en/