Päivittäinen hampaiden hoito on tärkeää pienestä pitäen

Hampaan paikkaushoito. Käypä hoito -suositus, 2018)

Nordblad ym. 2004)asten terveysseurannan kehittäminen (LATE) -hankkeessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti kouluikäisten poikien suuhygienia toteutui suosituksia heikommin: 1-luokkalaisista tytöistä 58 % ja pojista 46 % harjasi hampaat kaksi kertaa päivässä, kun taas 8-luokkalaisista harjaussuositusta noudatti tytöistä 76 % ja pojista 46 % (Mäki et al. 2010). Hampaiden reikiintymisen havaittiin myös olevan sitä yleisempää, mitä vanhempi lapsi oli. Sokeroitujen mehuja ja virvoitusjuomia käytti lähes päivittäin 10 % 5- ja 8-luokkalaisista koululaisista, ja makeisia tai suklaata söi 3-5 päivänä viikossa 10 % koululaisista.

Selvitysten perusteella suun terveyteen liittyvät ongelmat näyttävät lisääntyvän lasten siirtyessä teini-ikään, jolloin terveyskäyttäytymiseen saadaan tyypillisesti vaikutteita sekä perheen sisältä, että ystäväpiiristä ja muilta ikätovereilta (Nash, McQueen & Bray 2005; Viner et al. 2012). Nuoruusiässä omaksuttu terveyskäyttäytyminen saattaa juurtua myös aikuisena noudatettaviksi tottumuksiksi niin terveellisten kuin haitallistenkin elämäntapojen osalta (Viner et al. 2012; Åstrøm & Wold 2012). Suun terveyden näkökulmasta onkin tärkeää, että lapsia ja heidän huoltajiaan ohjataan ja tuetaan noudattamaan suositusten mukaista hampaiden harjausta ja terveellisiä ruokailutottumuksia jo pienestä pitäen. Lasten ja nuorten suun terveyden edistämistä on myös tärkeää tutkia eri näkökulmista. Esimerkiksi lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä selvittämällä, samoin kuin erilaisten interventiotutkimusten kautta voidaan saada arvokasta tietoa siitä, miten suun terveydenedistämistä voitaisiin kehittää vastaamaan entistäkin paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin sekä yleisellä että yksilötasolla.

Blakemore, S. J. 2008. The social brain in adolescence. Nature Reviews Neuroscience, 9 (4), 267–277.

Gestsdottir, S. & Lerner, R.M. 2008. Positive development in adolescence: The development and role of intentional self-regulation. Human Development, 51 (3), 202–224.

Hampaan paikkaushoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 27.6.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 27.6.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P. Ovaskainen, M-L., Sippola, R., Virtanen, S., & Laatikainen, T. (toim.) 2010. Lasten terveys – LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Raportti 2/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 

Nash, S.G., McQueen, A., & Bray, J.H. 2005. Pathways to adolescent alcohol use: Family environment, peer influence, and parental expectations. Journal of Adolescent Health, 37 (1), 19–28.

Viner, R. M., Ozer, E. M., Denny, S., Marmot, M., Resnick, M., Fatusi, A., & Currie, C. 2012. Adolescence and the social determinants of health. The Lancet, 379 (9826), 1641–1652.

Åstrøm, A. N. & Wold, B. 2012. Socio‐behavioural predictors of young adults’ self-reported oral health: 15 years of follow‐up in the Norwegian Longitudinal Health Behaviour study. Community Dentistry and Oral Epidemiology, 40 (3), 210–220.

Kirjoittajan tiedot:

Henna-Riikka Hakojärvi

suuhygienisti, TtM, tohtorikoulutettava

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

hrmhak@utu.fi