Ravintoa aivoille

Terveellinen ravinto on ollut jo useiden vuosien ajan trendi sekä suosittu keskustelun aihe monilla internet-foorumeilla. Televisiossa on esitetty useita ravintoon ja etenkin laihduttamiseen tähtääviä ohjelmia ja blogeissa sekä artikkeleissa kirjoitellaan erilaisista hittidieeteistä. Neuvoja satelee mitä ravintoa tulisi syödä ja mitä vältellä, millainen ruokavalio soveltuu tavoitteelliseen treenaamiseen ja millainen laihdutukseen. Kaikkien neuvojen ja ohjeiden viidakossa olisi hyvä kuitenkin muistaa, että on olemassa viralliset, tutkittuun tietoon perustuvat ravitsemussuositukset. Ravitsemussuosituksista vallitsee yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti ja kansainväliset suositukset muistuttavatkin pääperiaatteiltaan toisiaan (Ruokavirasto 2018). Miksi sitten trendikäs ruokavalio ajaa virallisten suositusten ohi, ja mitä merkitystä esimerkiksi hiilihydraateilla on aivoille?

Ravinnon laadulla on merkitystä aivoille. Tutkimuksissa on muun muassa todettu ruokavalion olevan yhteydessä masennusriskiin ja masennuksen esiintyvyyteen (Ruusunen 2013). Rasvan laadun on puolestaan todettu olevan yhteydessä niin aivojen kuin sydämen verisuonten terveyteen. (Aivoliitto 2018a). Lisäksi säännöllisellä ruokailulla ja ravinnon laadulla on vaikutusta aivojen vireystilaan (Partinen 2012). Sillä siis mitä syödään ja milloin syödään voidaan edistää aivojen terveyttä.

Terveellisten ravintoaineiden kuten kasvisten, hedelmien, marjojen, täysjyväviljan, kanan, kalan ja vähärasvaisen juuston on todettu vähentävän masennusriskiä. Epäterveellisten ravintoaineiden kuten makkaroiden, sokeroitujen jälkiruokien, sokeripitoisten juomien ja vaalean vehnäleivän syömisen on puolestaan todettu olevan yhteydessä suurempaan masennuksen esiintyvyyteen. (Ruusunen 2013.) Rasvan laadussa, kovat rasvat eli eläinperäiset tai tyydyttyneet rasvat ovat haitallisia aivojen verisuonten terveydelle. Kovat rasvat saattavat myös jäykistää aivosolujen seinämiä. Sen sijaan aivot tarvitsevat hyvää eli tyydyttymätöntä rasvaa, muun muassa omega-rasvahappoja, joita saadaan esimerkiksi rasvaisista kaloista. (Aivoliitto 2018a.)

Kuva: Pixabay

Säännöllinen ruokailu sekä nautitun ravinnon laatu vaikuttavat aivojen vireystasoon. Aivoilla ei ole omia energiavarastoja, joten säännöllinen ravinnon saanti muun muassa parantaa keskittymiskykyä (Aivoliitto 2018b). Myös ravinnon laadulla on merkitystä. Raskas ateria väsyttää, kun taas nälkäisenä on vaikea nukahtaa. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit kuten pullat, karkit, valkoinen leipä ja pasta väsyttävät enemmän kuin valkuaisaineet ja rasvat sekä hitaasti imeytyvät hiilihydraatit kuten salaatit, juurekset, kokojyvätuotteet, marjat ja hedelmät. (Partinen 2012.)

On kuitenkin hyvä muistaa, että se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Monella saattaa olla ruoka-aine allergioita, jokin suolistosairaus tai toiminnallisia suolistovaivoja, jotka rajoittavat päivittäistä ravinnonsaantia ja silloin onkin syytä kääntyä hoitavan tahon puoleen. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitaan ravinnon lisäksi riittävästi unta sekä liikuntaa ja nämä kolme edistävät myös aivoterveyttä (Aivoliitto 2018c).

Kirjoittaja

Johanna Pohjanoksa

SH, TtM, Tohtorikoulutettava

Turun yliopisto

Hoitotieteen laitos

jmtpoh@utu.fi

Lähteet

Aivoliitto. 2018a. Voi sentään, kovat rasvat rassaavat aivoja. www.aivoliitto.fi [28.1.2019].

Aivoliitto 2018b. Syö, että jaksat keskittyä. www.aivoliitto.fi [28.1.2019].

Aivoliitto. 2018c. Hyvää arkea aivoille. www.aivoliitto.fi [28.1.2019].

Partinen M. 2012. Vireys, väsymys ja suorituskyky. Lääkärikirja Duodecim. www.terveyskirjasto.fi [28.1.2019].

Ruokavirasto. 2018a. Ravitsemussuosituksia maailmalta. www.ruokavirasto.fi [28.1.2019].

Ruusunen A. 2013. Diet and depression - An epidemiological study. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. No 185. Kuopio.