Se ei pelaa joka pelkää!

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Liikunta ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä sekä parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa. Liikunta auttaa painonhallinnassa, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. (UKK-instituutti 2019.) Liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskejä ja on arvioitu, että liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle jopa 3,2 -7,5, miljardin euron vuosittaiset kustannukset (Vasankari & Kolu 2018).

 

Liikunnassa sattuu väistämättä myös liikuntatapaturmia. Suurin osa näistä tapaturmista on lieviä nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja lihasvammoja, joista toivutaan takaisin pelikentille muutamassa viikossa. Aikuisväestölle sattuu vuosittain Suomessa noin 420 000 liikuntatapaturmaa (THL 2017).  Lähteestä riippuen näistä 2-9 % arvioidaan olevan päähän kohdistuneita vammoja (THL 2017, Luoto 2014). Lisäksi päävammoista vähintään kolmasosa sattuu lapsille ja nuorille, joten urheilun parissa tapahtuu vuosittain varovaisestikin arvioiden yli 10 000 päävammaa vuosittain. Suurin osa päävammoista on ns. aivotärähdyksiä, eli erittäin lieviä tai lieviä aivovammoja (Luoto ym. 2014). Kuitenkin osa päävammoista johtaa vaikeisiin aivovammoihin ja pysyvään vammautumiseen (Käypä Hoito –suositus 2017).

Aivotärähdys syntyy päähän kohdistuneesta iskusta tai voimakkaasta kiihtyvyys- tai hidastuvuusliikkeestä (Käypä Hoito –suositus 2017). Aivotärähdyksen tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi ajan ja paikan tajun hämärtyminen, tasapaino- ja muistihäiriöt, sekavuus, uneliaisuus sekä lyhyt tajuttomuus (Terve Urheilija 2019). Useimmiten aivotärähdyksestä toivutaan oireettomaksi reilussa viikossa (Käypä Hoito –suositus 2017), mutta 10-15% kärsii pitkittyneestä oireilusta (Luoto ym. 2014). Pitkittynyttä oireilua on esimerkiksi päänsärky, väsymys, keskittymisvaikeudet, mielialan masentuneisuus, uniongelmat ja huimaus. Lapsilla ja nuorilla toipuminen kestää usein aikuisia pidempään. Toistuneet aivotärähdykset altistavat hitaammalle toipumiselle ja oireiden pitkittymiselle sekä kognitiivisten oireiden kumuloitumiselle. Erityisen vaarallista on palata urheilun pariin liian pian aivotärähdyksen jälkeen, sillä aiempi aivotärähdys lisää uuden aivotärähdyksen riskiä. Toistuvien aivotärähdysten riski on suurin kontaktilajeissa, kuten jääkiekossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja kamppailulajeissa. (Luoto ym. 2014).  

Urheilijoiden aivotärähdysten parasta hoitoa on vammojen ennaltaehkäisy. Usein aivotärähdykset voidaan estää suojavarusteiden oikeaoppisella käytöllä (Terve Urheilija 2019).  Kypärä ja hammassuojat antavat turvaa sekä suorilta, että epäsuorilta iskuilta. Joustokaukalot ovat vähentäneet jääkiekossa tapahtuneita päävammoja. (Luoto ym. 2014.) Hyvät lajitaidot, tasapaino ja kehonhallinta, keskittyminen sekä vaaratilanteiden tunnistaminen ja kontaktitilanteiden harjoittelu auttavat päävammojen ehkäisyssä (Terve Urheilija 2019).

Valtaosa Suomen seuratoiminnasta ja urheilutapahtumista toteutuu vapaaehtoispohjalta. Valmentajien, huoltajien ja muiden seuratoimijoiden tietoisuutta aivovammoista tulisi parantaa, koska tapaturmatilanteissa ei usein ole käytettävissä terveydenhuollon ammattihenkilöitä (Luoto ym. 2014). Urheilijoiden aivoterveyden edistäminen vaatii myös asennemuutosta. Liian usein näkee kentän laidalla tilanteita, joissa selvän päävamman saanut urheilija hurrataan takaisin kentälle. Päävamman saanut urheilija ei saa jatkaa urheilusuoritusta ennen vamman vakavuuden huolellista arviointia, vaikka pelaaja itse kokisikin tilanteessa pystyvänsä jatkamaan peliä (Terve Urheilija 2019). Paluu pelikentille tulee tehdä asiantuntijoiden arvioinnin perusteella eikä paluuta tule kiirehtiä (Luoto ym. 2014). Joukkueen tai urheilijan menestys kilpailutilanteessa ei voi nousta urheilijan aivoterveyttä tärkeämmäksi asiaksi millään sarjatasolla.

Kirjoittaja:
Elina Säteri
toimintaterapeutti, TtM-opiskelija
Turun yliopisto
hoitotieteenlaitos
elina.a.sateri@utu.fi

Lähteet:

Luoto T., Hokkanen L., Parkkari J., Tuominen M., Vartiainen M. & Öhman J. 2014. Aivotärähdykset urheilussa. Suomen lääkärilehti. 69(14/2014):1055-1061

Vasankari T. & Kolu P.2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31.

UKK-instituutti. 2019. Tietoa terveysliikunnasta. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta (16.4.2019)

Terve Urheilija. 2019. Päävammat. http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/terveydenhuolto/aivotarahdys/tunnistaminenjaarviointiscat3 (16.4.2019)

Käypä Hoito –suositus: Aivovammat. 2017. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (17.4.2019). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi18020

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. 2017. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. http://www.julkari.fi/handle/10024/135809